^ Tykkään leikitellä, mikä ei tarkoita ettenkö suhtautuisi asiaan vakavasti.
Tottahan toki työelämässä pukeutumiseni on kohtalaisen konservatiivista ja keikari.com on osaltaan antanut uusia ajatuksia ja selkeän suunnan siihen, miten voisin paremmin viestiä pukeutumiseni kautta haluamiani asioita. Taannoin postaamani punaiset chinot oli tietoinen ylilyönti, sillä minusta ne ovat hauskat ja päivän yleisö työni puolesta osasi arvostaa niitä.
Pukeutuminen on mielestäni hyvä lisä, mutta asiakkaani ja yhteistyökumppanini vakuuttuvat minusta osaamiseni kautta. Se miten hoidan asiat ja olen välillä tiukka ja välillä suuripiirteisempi. Se on sitä pelisilmää, jota minussa arvostetaan ja jota myös minä arvostan.
Täällä olen postannut tietoisesti vähän kärjistäen, koska tämä generoi keskustelua jossa asioita pitää perustella. Se, että laukoo "P*ska setti, ei toimi" ei palvele ketään, vaan sitten kun tulee perusteluita miksi jokin asia ei toimi - se on palautetta, josta tällainenkin umpiluu oppii.
Ja kuten Ville kommentoi, mä kyllä kestän häijympääkin huumoria. Hetken voi joskus ottaa, että osaan suhteuttaa asian, mutta en mä loukkaannu. Mä pistän vaan tyyneesti vastapalloon ja koska teen niin, en voi olettaa muiden tyytyvän kohdallani vähempään. Ei kritiikin antaminen voi olla yksipuolista niin, etteikö tulisi samalla mitalla takaisin. :-)
Vielä tuohon tummaan takkiin, niin olen edelleen sitä mieltä, että se kaulaliina ei tee kokonaisuudestani sekamelskaa, sillä alla oli kauluspaita ja sininen yksivärinen neulepusero. Ei siis mitään väri-iloittelua sillä rintamalla. Tätähän ei tietenkään voinut nähdä, sen myönnän. ;-)