{"id":9978,"date":"2015-06-28T10:53:49","date_gmt":"2015-06-28T07:53:49","guid":{"rendered":"http:\/\/www.keikari.com\/blogi\/?p=9978"},"modified":"2015-06-28T11:07:02","modified_gmt":"2015-06-28T08:07:02","slug":"safaritakki","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/safaritakki\/","title":{"rendered":"Safaritakki"},"content":{"rendered":"

Safaritakki (eng. safari jacket, bush jacket) on alun perin Afrikan savanneille kehitetty p\u00e4\u00e4llysvaate, joka on paidan ja takin risteym\u00e4. Perinteisesti siit\u00e4 puuttuu irtotakeissa yleinen hartiatoppaus, muotoa tuova irtoliinarakenne sek\u00e4 vuorikangas. N\u00e4in paitatakki\u0010 on ohut, pehme\u00e4, kevyt ja helteell\u00e4 mukava. Takin yleisin v\u00e4ritys on ollut khakin- tai hiekanv\u00e4rinen, ja materiaaleista puuvilla on ylitt\u00e4nyt kaikki muut konepesun sek\u00e4 vahvuuden ansiosta. Omintakeinen vaate on aina yksirivinen ja yleens\u00e4 sen vy\u00f6t\u00e4r\u00f6\u00e4 kiert\u00e4\u00e4 vy\u00f6, sen harteilla on useimmiten epoletit ja takissa on nelj\u00e4 taskua, usein kannellisessa paikka- tai paljemallissa. Sen miehustassa on monta nappia niin kuin paidassa, mutta niiden koko on irtotakin nappien mittaa.<\/p>\n

\"Safaritakki_Keikarissa\"<\/a><\/p>\n

Safaritakin pituus on irtotakin luokkaa, kalvosimet ovat kuin kauluspaidassa ja niiss\u00e4 on nappikiinnitys. Takin kaulus on ohut, pehme\u00e4 ja muistuttaa kauluspaidan kaulusta, vaikka sen kanssa solmio ei ole koskaan ollut yleinen. Kovalla puhurilla sen voi nostaa yl\u00f6s kaulan suojaksi. Safaritakissa lyhyet, kyyn\u00e4rp\u00e4\u00e4n ylle j\u00e4\u00e4v\u00e4t hihat ovat yht\u00e4 yleisi\u00e4 kuin pitk\u00e4t hihat. Usein pitkiss\u00e4 hihoissa on my\u00f6s napit, jotta ne voi kuumana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 k\u00e4\u00e4ri\u00e4 ja napittaa kiinni. Safaritakin alla on perinteisesti k\u00e4ytetty aluspaitaa taikka savannille sopivaa ty\u00f6- tai retkipaitaa.<\/p>\n

\"Safaritakki_Keikarissa2\"<\/a><\/p>\n

Safaritakki syntyi Iso-Britannian imperiumin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 1800-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4, kun tutkimusmatkailijat ja sotilaat tarvitsivat Afrikan ilmastoon sopivan vaatteen, joka oli sek\u00e4 s\u00e4\u00e4dyllinen ett\u00e4 edustava. Vaatteen lukuisat taskut tekiv\u00e4t tilaa panoksille, pientarpeille ja ev\u00e4ille, jotka saivat aikaan eron kolonisaation hyv\u00e4ksi. Samoin safareille matkanneet eurooppalaiset ottivat takin omakseen, sill\u00e4 se oli erinomaisen k\u00e4tev\u00e4 mets\u00e4st\u00e4j\u00e4n yll\u00e4. Toisen maailmansodan aikana safaritakki oli osa Brittijoukkojen univormua L\u00e4hi-id\u00e4ss\u00e4 ja V\u00e4limerell\u00e4. Taatusti tunnetuin takin edist\u00e4j\u00e4 on Ernest Hemingway, jonka testosteronia puskevat valokuvat levittiv\u00e4t safarivaatteen ilosanomaa kaikkialle.<\/p>\n

\"Safaritakki_Keikarissa3\"<\/a><\/p>\n

Palkintopallille nousevat my\u00f6s Theodore Roosevelt ja James Bond, jotka tekiv\u00e4t oman osansa vaatteen puolesta. Takki nousi suosioon katukuvassa vasta 1940-luvun Amerikassa ilmavana kes\u00e4ajan takkina. My\u00f6hemmin se taivutettiin my\u00f6s muotileikkiin, kun Yves Saint-Laurent kehitti takista omia n\u00e4kemyksi\u00e4\u00e4n 1960-luvulla. T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 safaritakista on tullut harvinainen n\u00e4ky savannien ulkopuolella, vaikka erityisen hyv\u00e4\u00e4 syyt\u00e4 katoon ei ole. Vaatehan on yh\u00e4 eritt\u00e4in kevyt, mukava, ilmava, tilava sek\u00e4 k\u00e4tev\u00e4 paidan ja takin risteym\u00e4, joka palvelee kes\u00e4n helteess\u00e4 antaumuksella. Vaikka ei mets\u00e4st\u00e4isi, safaritakin avulla voi jahdata eleganssia maalla ja kaupungissa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Safaritakki (eng. safari jacket, bush jacket) on alun perin Afrikan savanneille kehitetty p\u00e4\u00e4llysvaate, joka on paidan ja takin risteym\u00e4. Perinteisesti …
keep reading<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_links_to":"","_links_to_target":""},"categories":[17,118],"tags":[],"class_list":["post-9978","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-irtotakit","category-paidat"],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9978","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=9978"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9978\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9987,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9978\/revisions\/9987"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=9978"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=9978"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=9978"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}