{"id":9457,"date":"2015-04-21T10:03:43","date_gmt":"2015-04-21T07:03:43","guid":{"rendered":"http:\/\/www.keikari.com\/blogi\/?p=9457"},"modified":"2015-04-21T10:03:43","modified_gmt":"2015-04-21T07:03:43","slug":"klassikon-sisalto","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/klassikon-sisalto\/","title":{"rendered":"Klassikon sis\u00e4lt\u00f6"},"content":{"rendered":"<p>Lyhyen\u00e4 kertauksena Klassikon tekstit ovat rakenteeltaan samanlaiset kuin Taloussanomien kolumnini. Alkulause on aiheen lyhyt m\u00e4\u00e4rittely ja kuvaus, sitten selvi\u00e4\u00e4 jonkin vaatteen tai kankaan nimen alkuper\u00e4, t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen sen synty- ja kehityshistoria, sitten semantiikka ja lopuksi asema t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Minua n\u00e4m\u00e4 kaikki kiinnostavat ja koen ne olennaiseksi, jotta lukija oppii mahdollisimman tiiviisti mahdollisimman paljon. Lopputulos ei toki ole kevytt\u00e4 ja helppoa lukemista, jota myyntitilastojen valossa suomalainen lukija arvostaa, mutta tietokirja on valintani. Kirjan lopussa on hakemisto sek\u00e4 sanasto, ja kansien v\u00e4liin mahtuu my\u00f6s satoja valokuvia sek\u00e4 valikoituja kuvituksia. Miltei kaikki kuvat on otettu tai teetetty Klassikkoa varten, sill\u00e4 kuvapankkien raastaminen vain johtaa toisiltaan n\u00e4ytt\u00e4viin kirjoihin.<\/p>\n<p>Klassikon lukijalle selvi\u00e4\u00e4, miksi jalkineet ovat vaatekaapin t\u00e4rkein t\u00e4ydennys, miksi tummansininen solmio ei ole sama kuin jokainen tummansininen solmio, miten taskuliina kehittyi r\u00e4k\u00e4liinasta rintataskun koristajaksi, miksi takin k\u00e4\u00e4nteiss\u00e4 on napiton napinreik\u00e4, mitk\u00e4 solmiot ovat oikeasti hy\u00f6dyllisi\u00e4, miksi solmuke on joissakin ammateissa solmiota hy\u00f6dyllisempi, miksi emme en\u00e4\u00e4 juuri k\u00e4yt\u00e4 lierihattuja, miksi irtoliinapuku on liimattua mukavampi, millainen kello on edustavampi, miksi vy\u00f6 on mukavampi vaihtaa olkaimiin, miksi sukat ovat asun aliarvioiduin osa, miksi kalossit on j\u00e4lleenl\u00f6ydetty &#8211; ja kuinka klassinen pukeutuminen tekee nyt paluuta. Ennen kaikkea lukija oppii Klassikosta, millaiset vaatteet ovat olleet isiemme sek\u00e4 esi-isiemme asu, ja j\u00e4\u00e4neet osaksi l\u00e4nsimaisen miehen pukeutumiskulttuuria. <\/p>\n<p>Tilanteen, aseman tai ammatin mukainen pukeutuminen on j\u00e4lleen yksi taito, jonka miehen oletetaan oppivan viimeist\u00e4\u00e4n ennen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n astumista. Klassikon avulla t\u00e4m\u00e4 on pian mahdollista jokaiselle suomalaista kielt\u00e4 osaavalle. Ensivaikutelma se on, joka jyll\u00e4\u00e4, sill\u00e4 tuntemattomat ovat valmiimpia kuuntelemaan siistiin asuun p\u00e4\u00e4tynytt\u00e4 miest\u00e4. Quintilianusta mukaillen:<\/p>\n<p>&#8220;Jos kuulijat katselevat puhujaa mielell\u00e4\u00e4n, he ovat tarkkaavaisempia ja ottavat helpommin vastaan sen mit\u00e4 sanomme.&#8221;<\/p>\n<p>Kirjan ennakkotilaamiseen on yh\u00e4 aikaa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Lyhyen\u00e4 kertauksena Klassikon tekstit ovat rakenteeltaan samanlaiset kuin Taloussanomien kolumnini. Alkulause on aiheen lyhyt m\u00e4\u00e4rittely ja kuvaus, sitten selvi\u00e4\u00e4 jonkin &#8230; <br \/><a class=\"more-link\" href=\"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/klassikon-sisalto\/\">keep reading<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_links_to":"","_links_to_target":""},"categories":[123],"tags":[],"class_list":["post-9457","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-klassikko-jokaisen-miehen-tyylikirja"],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9457","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=9457"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9457\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9876,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9457\/revisions\/9876"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=9457"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=9457"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=9457"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}