{"id":9078,"date":"2014-10-26T08:05:03","date_gmt":"2014-10-26T05:05:03","guid":{"rendered":"http:\/\/www.keikari.com\/blogi\/?p=9078"},"modified":"2014-10-09T15:13:30","modified_gmt":"2014-10-09T12:13:30","slug":"denim-kangas-ja-farkut","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/denim-kangas-ja-farkut\/","title":{"rendered":"Denim-kangas ja farkut"},"content":{"rendered":"<p>Denim on aikakautemme kangas, joka on valloittanut kaikki maapallon jalat ja kolkat. Se on vahva ja karhea puuvillakangas, joka kudotaan toimikasmuotoon ja jossa kudelanka kulkee kahden tai useamman loimilangan ali. Denimin pinnassa kulkee vinoja uria, jotka eiv\u00e4t ole yht\u00e4 syvi\u00e4 kuin vakosametissa. Kangas on perinteisesti v\u00e4rj\u00e4tty indigonsinisell\u00e4 v\u00e4riaineella, jota saadaan indigokasvin lehdist\u00e4. Farkkukankaissa yleens\u00e4 vain loimilangan yl\u00e4puoli v\u00e4rj\u00e4t\u00e4\u00e4n, kudelangan j\u00e4\u00e4dess\u00e4 valkoiseksi. N\u00e4in kankaan toinen puoli on enimm\u00e4kseen sininen, toinen taas valkoinen, ja farkut haalistuvat, kun loimilangan valkoinen ydin tulee n\u00e4kyviin indigon hankautuessa pois. Denim on saanut nimens\u00e4 ranskan termist\u00e4 <em>serge de N\u00eemes<\/em>, serssikangas N\u00eemesin kaupungista, jossa kangas syntyi noin 300 vuotta sitten.<\/p>\n<p><a href=\"http:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-content\/kuvat\/2014\/10\/Denim-kangas_ja_farkut_Keikarissa.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" src=\"http:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-content\/kuvat\/2014\/10\/Denim-kangas_ja_farkut_Keikarissa.jpg\" alt=\"Denim-kangas_ja_farkut_Keikarissa\" width=\"1280\" height=\"853\" class=\"aligncenter size-full wp-image-9093\" \/><\/a><\/p>\n<p>Denimi\u00e4 k\u00e4ytettiin alun perin maanviljelij\u00f6iden ja merimiesten ty\u00f6vaatteisiin, joiden t\u00e4ytyi kest\u00e4\u00e4 kulutusta. Suosio k\u00e4ynnistyi toden teolla vasta 1850-luvulla, kun Kalifornian kultakuume houkutteli onnensa etsij\u00f6it\u00e4 ymp\u00e4ri maailman. Paikalle saapui my\u00f6s Levi Strauss, saksalainen maahanmuuttaja, joka avasi sekatavarakaupan kullankaivajien tarpeisiin. Tavaroidensa joukossa h\u00e4nell\u00e4 oli vahvaa purjekangasta telttoihin ja vaunujen kuomuihin, mutta ei lainkaan vaatteita. Polvillaan tonkivat ja luonnossa aamusta iltaan kulkevat tarvitsivat erityisen vahvoja vaatteita, jotka suojasivat ja kestiv\u00e4t my\u00f6s ammatin haittoja. Strauss p\u00e4\u00e4tti ommella housuja purjekankaasta ja myi niit\u00e4 suuret m\u00e4\u00e4r\u00e4t. Jossakin vaiheessa kankaaksi vaihtui Straussille kulkeutunut denim ja Strauss h\u00e4n p\u00e4\u00e4tti viel\u00e4 vahvistaa housujen saumakohdat kupariniiteill\u00e4. Nykymuotoiset farkut olivat syntyneet, ja saivat nimekseen Levi&#8217;s.<\/p>\n<p>Noin sadan vuoden ajan farkut olivat ty\u00f6vaatteiden kuningas, joka suojasi kantajansa jalkoja tyylill\u00e4 sek\u00e4 haalistui h\u00e4nen ty\u00f6ns\u00e4 ja liikkeidens\u00e4 mukana. Lehmipojat, kullankaivajat, maanviljelij\u00e4t, puuvillan poimijat sek\u00e4 muut fyysist\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 tekev\u00e4t ottivat farkut omikseen. My\u00f6s pukukoodittomissa lukioissa ja yliopistoissa opiskelleet valitsivat v\u00e4lill\u00e4 farkut jalkaansa. 1960-luvun lopulla kuitenkin r\u00e4j\u00e4hti. Teinien k\u00e4site sek\u00e4 el\u00e4m\u00e4nvaihe oli keksitty, ja nyt he halusivat pukeutua vapaasti. Farkuista tuli nuoruuden ja kapinoinnin symboli, niiden myynti l\u00e4hti k\u00e4sist\u00e4 ja erityisi\u00e4 farkkukauppoja avattiin ymp\u00e4ri maita. Aiemmin farkkuja oli valmistettu miltei yhden muotin mukaan, siis sinisin\u00e4, korkealla vy\u00f6t\u00e4r\u00f6ll\u00e4 ja suoralla lahkeella. Nyt leikkaukset eliv\u00e4t vuodesta toiseen ja v\u00e4rit vaihtuivat psykedeelisesti. 70-luvulla miltei puolet USA:ssa myydyist\u00e4 housuista oli farkkuja, my\u00f6s nuoret ymp\u00e4ri maailman halusivat aidot jenkkifarmarit jalkaansa.<\/p>\n<p>Farkkujen voittokulku ei koskaan pys\u00e4htynyt, ja t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vastaan k\u00e4velevist\u00e4 joka toisella n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan farmarit jalassa. Suosio on helppo ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, kun sis\u00e4ist\u00e4\u00e4 kankaan. Denim kun on vahva, kest\u00e4v\u00e4, el\u00e4v\u00e4, kiinnostava ja halpa vaatekangas, josta voi valmistaa mit\u00e4 tahansa. Sininen v\u00e4ri my\u00f6s k\u00e4y miltei kaikkien muiden vaatev\u00e4rien kanssa k\u00e4tev\u00e4sti yhteen ja farkkunsa l\u00f6yt\u00e4\u00e4 mill\u00e4 tahansa leikkauksella. Mit\u00e4 ei l\u00f6yd\u00e4, sen voi k\u00e4tev\u00e4sti teett\u00e4\u00e4. Denimin p\u00e4\u00e4ongelma on kuitenkin tylsyys. Niin monella on jalassa farkut, ett\u00e4 niist\u00e4 kielt\u00e4ytym\u00e4ll\u00e4 voi jo saavuttaa hieman omaleimaisemman ilmeen. Denim on my\u00f6s helteell\u00e4 tukala ja talvella kylm\u00e4 kangas, jolle l\u00f6ytyy monia korvaajia. Klassista farkkua etsiv\u00e4n on hyv\u00e4 valita omansa mahdollisimman pelkistettyn\u00e4, istuvana, siistin\u00e4 ja indigon v\u00e4riss\u00e4. Edustusvaatetta karheanpaksuista farkuista ei saa, joten sile\u00e4 pukusolmio on hyv\u00e4 niiden kanssa j\u00e4tt\u00e4\u00e4 kaulasta. Muutoin ne ovat parhaimmillaan miltei kaikkialla.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Denim on aikakautemme kangas, joka on valloittanut kaikki maapallon jalat ja kolkat. Se on vahva ja karhea puuvillakangas, joka kudotaan &#8230; <br \/><a class=\"more-link\" href=\"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/denim-kangas-ja-farkut\/\">keep reading<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_links_to":"","_links_to_target":""},"categories":[20,11],"tags":[],"class_list":["post-9078","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-housut","category-materiaalit"],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9078","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=9078"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9078\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9094,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/9078\/revisions\/9094"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=9078"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=9078"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=9078"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}