{"id":8839,"date":"2014-08-03T07:47:39","date_gmt":"2014-08-03T04:47:39","guid":{"rendered":"http:\/\/www.keikari.com\/blogi\/?p=8839"},"modified":"2014-08-03T07:35:13","modified_gmt":"2014-08-03T04:35:13","slug":"solmioneula","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/solmioneula\/","title":{"rendered":"Solmioneula"},"content":{"rendered":"

Solmioneula (eng. tie clip) on useimmiten jalometallinen solmion asuste. Se kiinnitet\u00e4\u00e4n kauluspaidan nappilistan ja solmion ymp\u00e4ri, jolloin solmioneula toimii sek\u00e4 koristeena ett\u00e4 hy\u00f6dyllisen\u00e4 asusteena, joka pit\u00e4\u00e4 solmion paikallaan takin ollessa auki. N\u00e4in herkk\u00e4 kaulan komistus ei roiku tiell\u00e4, uppoa lounaaseen tai heilu vauhkona tuulessa. Samalla neula s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 solmun kaarella, hieman kohonneena paidankaulusten alta. Valtaosa kauppojen neuloista on kullattuja tai hopeaa, ja vanhan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n mukaan asusteiden v\u00e4rin on hyv\u00e4 sointua yhteen: yhten\u00e4inen ilme tuo asuun harmoniaa, josta ihmissilm\u00e4 nauttii. Siisp\u00e4 hopeinen neula tarvitsee kaverikseen hopean v\u00e4riset kalvosinnapit tai rannekellon, vaikka asusteiden materiaali ei olisikaan samaa. Jostakin kumman syyst\u00e4 asusteen suomenkieliseksi nimeksi on vakiintunut solmioneula, vaikka koriste on muodoltaan kaukana neulasta. Solmiohaka tai -solki on n\u00f6yr\u00e4 ehdotukseni sanaksi, joka on kuvaavampi.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Ennen kuin solmiohaka saapui n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lle, miehet kiinnittiv\u00e4t kaulan asusteensa solmiopinnill\u00e4<\/a>. Nykyisen muotoinen solmio syntyi vasta 1800-luvun loppupuolella, t\u00e4t\u00e4 ennen suurin osa kaulan koristeista oli plastroneja<\/a>. Neulamainen solmiopinni kuitenkin vaati plastronin tai solmion sek\u00e4 paidan l\u00e4vist\u00e4mist\u00e4, eik\u00e4 jokainen silkkilaatu kuro umpeen kerran l\u00e4vistetty\u00e4 pintaa. Pinni on yh\u00e4 kaunis, mutta tuhoisa asuste. Tyylihistorioitsija Alan Flusserin mukaan varhaisimmat solmiohaat ilmestyiv\u00e4t Amerikassa 1920-luvulla. Asustetta on k\u00e4ytetty samanlaisena yhteenkuuluvuuden tunnuksena kuin klubisolmiota tai kalvosinnappeja. Haan kultakaudella, noin vuosien 1920-1980 aikana, moni yritys ja yhdistys valmistutti asusteen omalla logollaan. Presidentit Hooverista Bush nuorempaan ovat kiitt\u00e4neet tukijoitaan kampanjahaoilla.<\/p>\n

\"\"<\/a>Art Decon taivaita tavoittava Chrysler Building haan muodossa<\/p>\n

Kaiketi Casual Friday<\/em> -ilmi\u00f6n, ty\u00f6paikkojen pukukoodin rapistumisen ja vapaa-ajan asun kevenemisen my\u00f6t\u00e4 solmiohaka on harvinaistunut. My\u00f6s harva mies k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 liivipukuja, joten liivik\u00e4\u00e4n ei hoida entist\u00e4 teht\u00e4v\u00e4\u00e4ns\u00e4 solmion pit\u00e4j\u00e4n\u00e4. Pukineen vaarantunut asema\u00a0on s\u00e4\u00e4li, sill\u00e4 mik\u00e4\u00e4n toinen asuste ei pid\u00e4 solmiota yht\u00e4 hyvin paikallaan ja poissa ruoasta. Toki helpommalla p\u00e4\u00e4see, jos takkinsa pit\u00e4\u00e4 aina kiinnitettyn\u00e4, sill\u00e4 takki pit\u00e4\u00e4 kyll\u00e4 solmion aisoissa.\u00a0Sopivin sijainti solmiohaalle on takin napitusnapin yl\u00e4puolella: t\u00e4ll\u00e4 paikalla se hoitaa samalla teht\u00e4v\u00e4\u00e4ns\u00e4 solmion vartijana sek\u00e4 koristeena. Alemmas sijoitettuna haka ei n\u00e4kyisi, l\u00e4hell\u00e4 solmion solmua se veisi huomion itseens\u00e4 ja pois k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n kasvoilta, johon katseet kuuluvat. Vaakasuora kiinnitys on kovin j\u00e4ykk\u00e4 ja tyls\u00e4, kun vino ja alasp\u00e4in suunnattu kulma tuo eloa. Niin kauan kuin solmio on yh\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4mme, haalle on paikkansa.<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Solmioneula (eng. tie clip) on useimmiten jalometallinen solmion asuste. Se kiinnitet\u00e4\u00e4n kauluspaidan nappilistan ja solmion ymp\u00e4ri, jolloin solmioneula toimii sek\u00e4 …
keep reading<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_links_to":"","_links_to_target":""},"categories":[10],"tags":[],"class_list":["post-8839","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-asusteet"],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8839","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=8839"}],"version-history":[{"count":12,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8839\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8841,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8839\/revisions\/8841"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=8839"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=8839"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=8839"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}