{"id":7761,"date":"2013-04-09T20:24:36","date_gmt":"2013-04-09T17:24:36","guid":{"rendered":"http:\/\/www.keikari.com\/blogi\/?p=7761"},"modified":"2015-02-12T21:54:30","modified_gmt":"2015-02-12T18:54:30","slug":"nappikauluspaita","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/nappikauluspaita\/","title":{"rendered":"Nappikauluspaita"},"content":{"rendered":"<p>Poolo loi tarpeen muutokselle. R. G. ja Veena Goelin teoksessa &#8220;Encyclopaedia of Sports and Games&#8221; (1988) t\u00e4m\u00e4n hienoston suosiman ratsulajin syntypaikaksi mainitaan Persia, synnyinajaksi taas 500 &#8211; 2000 eaa. Poolo syntyi ratsuv\u00e4en koulutustarpeisiin, siirtyi aikakauden eliitin harrasteeksi ja Persian valtakunnan kansallislajiksi, joka oli sallittu my\u00f6s naisille. Ajan my\u00f6t\u00e4 laji levisi L\u00e4hi-It\u00e4\u00e4n sek\u00e4 Aasiaan, saavuttaen Intian viimeist\u00e4\u00e4n 1200-luvulla. Kolonialismin my\u00f6t\u00e4 lajin l\u00f6ysiv\u00e4t brittisotilaat, jotka loivat poolosta oman versionsa 1860-luvulla. Korea laji vaati heid\u00e4n silmiss\u00e4\u00e4n asianmukaisen vaatetuksen, ja pelaajien ylle p\u00e4\u00e4tyi kauluspaita. Paidan kaulukset p\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t turhan helposti joko l\u00e4p\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n vauhdissa tai hankaamaan kaulaa, joten kauluksia pehmennettiin ja niiden k\u00e4rjet kiinnitettiin miehustaan napein. Nappikauluspaita (eng. button-down shirt) oli syntynyt.<\/p>\n<p style=\"text-align: center;\"><a href=\"http:\/\/www.keikari.com\/blogi\/nappikauluspaita\/nappikauluspaita_keikari-comissa\/\" rel=\"attachment wp-att-7971\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"aligncenter  wp-image-7971\" title=\"Nappikauluspaita_Keikari.comissa\" src=\"http:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-content\/kuvat\/2013\/04\/Nappikauluspaita_Keikari.comissa.jpg\" alt=\"\" width=\"400\" height=\"600\" srcset=\"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-content\/kuvat\/2013\/04\/Nappikauluspaita_Keikari.comissa.jpg 500w, https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-content\/kuvat\/2013\/04\/Nappikauluspaita_Keikari.comissa-200x300.jpg 200w\" sizes=\"auto, (max-width: 400px) 100vw, 400px\" \/><\/a><\/p>\n<p>Alun perin paitaa kutsuttiin poolopaidaksi lajin mukaisesti. Ne valmistettiin useimmiten paksusta ja kest\u00e4v\u00e4st\u00e4 oxford-puuvillasta, joka sieti kulutusta kauan. Paidat kiinnittiv\u00e4t muuan John Brooksin huomion h\u00e4nen vieraillessaan Englannissa. T\u00e4m\u00e4 amerikkalainen liikemies omisti Atlantin toisella puolen maineikkaan Brooks Brothers -vaatetehtaan, siisp\u00e4 paita her\u00e4tti liikevaiston. Brooks toi mukanaan muutaman paidan Amerikkaan, leikkasi niist\u00e4 oman mallinsa ja toi vuonna 1896 markkinoille ensimm\u00e4inen nappikauluspaidan, joka ei ollut urheiluvaate. Niin kuin esikuvissa, paidan kauluksessa oli napit ja sen materiaali oli oxfordia. Brooks kuitenkin leikkasi kaulukseen vahvemman muodon, joka pehme\u00e4n kauluksen sek\u00e4 nappien avulla kaartui kauniisti. T\u00e4t\u00e4 kaartuvuutta kutsutaan termill\u00e4 <em>collar roll<\/em> ja se toden teolla erottaa valmistajat rahastajista. Kurja leikkaus ei yksinkertaisesti rullaa. Nappikauluspaidalla on my\u00f6s oma lyhenteens\u00e4, OCBD (oxford cloth button-down).<\/p>\n<p>Ajan my\u00f6t\u00e4 urheilupaita vakiintui erottamattomaksi osaksi amerikkalaista tyyli\u00e4, ja se hyv\u00e4ksyttiin my\u00f6s osaksi bisnespukeutumista. Toisin kuin Atlantin toisella puolella, Euroopassa nappikauluspaita ei ole koskaan kuulunut osaksi edustavia juhlia tai tilaisuuksia. Vahvimmat tukijansa Brooks Brothers sai aikansa tyyli-ikoneista, kuten Gianni Agnellista, Clarck Gablesta, Dean Achesonista, jotka kaikki mieltyiv\u00e4t ennen kaikkea kauluksen muotoon. Mallilla on aina ollut vahva kannatus my\u00f6s Ivy League -yliopistoissa, joista valmistuneet isokenk\u00e4iset eiv\u00e4t ole hyl\u00e4nneet rullaavaa lempilastaan. T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 nappikauluspaita\u00a0on levinnyt ymp\u00e4ri maailman ennen kaikkea vapaa-ajan mallina, josta jokaisella vaatevalmistajalla on oma versionsa.\u00a0Brooks Brothersin malli on alkuper\u00e4inen, mutta harmillisesti se ei ole en\u00e4\u00e4 puoleen vuosisataan ollut entisens\u00e4. Armoitettu tyylijournalisti George Frazier suri BB:n muuttunutta kaulusta jo 70-luvulla, ja t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 sen muotoilu on yh\u00e4 kehnompi. Lyhyt, liimalla tuettu ja j\u00e4yk\u00e4hk\u00f6 kaulus ei vain kaarru. Nappikauluspaita on yh\u00e4 rennoin kaulusmalli, joka rullaa tiens\u00e4 helposti k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n syd\u00e4meen, mutta vain vapaa-ajalla. Edustamisessa siisti, suora kaulus on yh\u00e4 olennainen.<\/p>\n<p>Kuva: <small><small><small><small><small><small>\u00a9<\/small><\/small><\/small><\/small><\/small><\/small> nappikauluspaitojen mestari Mercer&amp;Sons<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Poolo loi tarpeen muutokselle. R. G. ja Veena Goelin teoksessa &#8220;Encyclopaedia of Sports and Games&#8221; (1988) t\u00e4m\u00e4n hienoston suosiman ratsulajin &#8230; <br \/><a class=\"more-link\" href=\"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/nappikauluspaita\/\">keep reading<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_links_to":"","_links_to_target":""},"categories":[68,15],"tags":[],"class_list":["post-7761","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-amerikkalainen-tyyli","category-kauluspaidat"],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7761","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=7761"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7761\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9369,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7761\/revisions\/9369"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=7761"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=7761"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=7761"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}