{"id":60,"date":"2015-12-20T11:00:00","date_gmt":"2015-12-20T08:00:00","guid":{"rendered":"http:\/\/www.keikari.com\/blogi\/?p=60"},"modified":"2016-12-29T16:52:09","modified_gmt":"2016-12-29T13:52:09","slug":"merinovilla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/merinovilla\/","title":{"rendered":"Merinovilla"},"content":{"rendered":"

Merinovilla valmistetaan samannimisen lammasrodun villakuidusta. T\u00e4m\u00e4 pienikokoinen lammas jalostettiin nykymuotoonsa Espanjassa 1300-luvulta alkaen. Jo t\u00e4ll\u00f6in maa tunnettiin erityisen hienosta villastaan, mutta yh\u00e4 hienommaksi se muuttui, kun espanjalaiset lammasrodut risteytyiv\u00e4t hyvin hitaasti Pohjois-Afrikasta saapuneiden berberilampaiden kanssa. Afrikan-lampaat saapuivat Espanjan etel\u00e4osat valloittaneiden muslimien mukana. My\u00f6s ilmastolla, rehulla ja kasvatuksella oli osansa kehityksess\u00e4. Keskiajalla valtaosan lampaista omisti katolinen kirkko tai aateli, erityisesti Espanjan kuninkaat varjelivat omia merinojaan vallalla ja voimalla: niiden maastavienti oli aikoinaan kielletty kuoleman uhalla.<\/p>\n

\"Merinovilla_Keikarissa\"<\/a><\/p>\n

Toki muut jaloveriset olivat hyvi\u00e4 velji\u00e4, joten 1800-luvulla Brittein kuningas Yrj\u00f6 III onnistui saamaan itselleen merinoja vaihtokaupalla. Ne eiv\u00e4t kuitenkaan kylm\u00e4ss\u00e4 pohjolassaa menestyneet, joten ensimm\u00e4iset muutama kymment\u00e4 merinolammasta laivattiin Australiaan 1800-luvun kynnyksell\u00e4 – ja loppu on niin sanottua historiaa. Uuden mantereen ilmasto oli el\u00e4imille ihanteellinen, ja tarkan jalostuksen avulla niiden villa kasvoi yh\u00e4 sile\u00e4mm\u00e4ksi, ohuemmaksi ja hienommaksi, aikanaan peitoten Britannian ja Espanjan tuotokset. T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 planeetan laadukkain merino kasvaa yh\u00e4 Australiassa, Tasmaniassa sek\u00e4 Uudessa Seelannissa.<\/p>\n

Tavanomaisen lampaan villasta merino erottuu edukseen. Karkeimmat, mattoihin k\u00e4ytetyt villakuidut ovat ymp\u00e4rysmitaltaan 35-45 mikronia, kun taas merinokuiduista suurimmat ovat 23 mikronia. Pelkkin\u00e4 numeroina ero ei vaikuta suuren suurelta, mutta k\u00e4sin tunnustellessa merino on aina sile\u00e4mp\u00e4\u00e4, ohuempaa ja iholla miellytt\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4 kuin muiden lammasrotujen tuotokset. Hienoimmat merinokuidut ovat t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 15.5 mikronia, jalostajat toki kilvoittelevat yh\u00e4 ohuempien villojen tuottamiseksi. Vaikka merino on ohuempaa ja sile\u00e4mp\u00e4\u00e4, kuidun sis\u00e4ll\u00e4 on pienen pieni\u00e4 tyhji\u00e4 tiloja, joihin kehon l\u00e4mp\u00f6 eristyy. T\u00e4m\u00e4n ansiosta merino on l\u00e4mpim\u00e4mp\u00e4\u00e4 kuin painon puolesta voisi olettaa, ja kehosta huokuva l\u00e4mp\u00f6 varastoituu materiaaliin, joka toimii yll\u00e4 kuin villainen patteri. Kaikki n\u00e4m\u00e4 edut siirtyv\u00e4t vaatteisiin, joiden materiaali on merinolankaa.<\/p>\n

Koska merino on niin miellytt\u00e4v\u00e4\u00e4 iholla, se on hyvin suosittua kerrastoissa. Samoin sukat, kaulaliinat ja neuleet ovat yleisi\u00e4, mutta merino toimii mainiosti my\u00f6s kudotuissa pukukankaissa. Harmillisesti merinokuidun vetolujuus on kuitenkin heikko, joten se ei toimi kovaa hankausta tai kulutusta kokevissa vaatteissa. Pelkk\u00e4 merkint\u00e4 merinosta ei takaa laatua, sill\u00e4 vaatevalmistajilla ei ole tapana kertoa, kuka on langan kutonut tai mink\u00e4 tasoista raaka-ainetta on k\u00e4ytetty. Niin kuin kaikissa materiaaliessa, my\u00f6s merinoa l\u00f6ytyy erinomaisesta kehnoon, ja usein hintava raakavilla nostaa my\u00f6s vaatteen hintaa. Silti merino on kuin onkin yli puolen tuhannen vuoden jalostuksen ja kehityksen tulos, jonka pehme\u00e4, l\u00e4mmin kosketus vetoaa jokaiseen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Merinovilla valmistetaan samannimisen lammasrodun villakuidusta. T\u00e4m\u00e4 pienikokoinen lammas jalostettiin nykymuotoonsa Espanjassa 1300-luvulta alkaen. Jo t\u00e4ll\u00f6in maa tunnettiin erityisen hienosta villastaan, …
keep reading<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_links_to":"","_links_to_target":""},"categories":[11],"tags":[],"class_list":["post-60","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-materiaalit"],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/60","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=60"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/60\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10520,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/60\/revisions\/10520"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=60"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=60"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=60"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}