{"id":4576,"date":"2011-10-04T19:48:22","date_gmt":"2011-10-04T16:48:22","guid":{"rendered":"http:\/\/www.keikari.com\/blogi\/?p=4576"},"modified":"2011-10-13T13:29:35","modified_gmt":"2011-10-13T10:29:35","slug":"james-sherwood","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/james-sherwood\/","title":{"rendered":"James Sherwood"},"content":{"rendered":"

Englantilainen tyylijournalisti-kirjailija James Sherwood on ehtinyt moniaalle saarivaltion tyylikent\u00e4ll\u00e4. Kovaa vauhtia nelj\u00e4\u00e4kymment\u00e4 l\u00e4hestyv\u00e4 sananikkari aloitti kirjallisen uransa noin parikymment\u00e4 vuotta sitten satunnaisilla lehtiteksteill\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in Internet ei ollut viel\u00e4 t\u00e4ydess\u00e4 voimassaan, ja muotin\u00e4yt\u00f6sten j\u00e4lkeiset tekstit faksattiin toimistolle jonka j\u00e4lkeen sama teksti luettiin viel\u00e4 puhelimitse l\u00e4pi virheiden varalta. Tietotaitonsa Sherwood on kartuttanut paitsi n\u00e4yt\u00f6ksist\u00e4, my\u00f6s kirjoista, ammattilaisten kanssa keskustellen, muotilehdist\u00e4 sek\u00e4 Lontoon katukuvan tarkkailusta. Vuonna 2006 h\u00e4n sai Pitti Immagine Uomolta teht\u00e4v\u00e4kseen toimia Savile Row -retrospektiivin kuraattorina. 200 vuoden katsaus pidettiin Palazzo Pittiss\u00e4 ja Sherwood sai vapaan p\u00e4\u00e4dyn kaikkien r\u00e4\u00e4t\u00e4liliikkeiden arkistoihin sek\u00e4 toimekseen teett\u00e4\u00e4 40 tilauspukua, jotka toimivat esimerkkein\u00e4 Jermyn Streetin vuosisataisesta tietotaidosta. “N\u00e4m\u00e4 vaatteet todella haastoivat leikkaajat puskemaan harmaan flanelli- tai kalkkiraitapuvun tuolle puolen, ja havainnollistamaan ettei tilausr\u00e4\u00e4t\u00e4lin luomisvoimalle ole muita rajoituksia kuin asiakkaan maku.”\u00a0Kiireinen toimittaja oli hyv\u00e4ksi onneksi saanut valmiiksi puheen sek\u00e4 seuraavan teoksensa raakaversion, joten h\u00e4n vastaa blog\u00f6\u00f6rin kysymyksiin leposohvalla<\/a> Gin Tonicia siemaillen.
\n

\n“Opin lapsena kaiken mit\u00e4 tyylist\u00e4 t\u00e4ytyykin Hollywoodin musta-valkofilmeist\u00e4, joita seurasin lauantain aamuina, sek\u00e4 uskomattoman elegantilta iso\u00e4idilt\u00e4ni, joka sanoi omasta timanttien ja turkisten intohimostaan: ‘Me pid\u00e4mme mukavista asioista, sin\u00e4 ja min\u00e4, emmek\u00f6 vain?’ Jokainen tarvitsee mentorin ja min\u00e4 opin parhaalta.” 16-vuotiaana Sherwood halusi kouluttautua St Martinsin taide- ja design-oppilaitoksessa muotialalle, mutta vanhemmat vaativat h\u00e4nt\u00e4 ensin suorittamaan kandin englantilaisessa kirjallisuudessa. T\u00e4m\u00e4 valinta osoittautui my\u00f6hemmin j\u00e4rkev\u00e4ksi, sill\u00e4 Martinsiin astuessaan nuori journalisti oli jo saanut tekstej\u00e4\u00e4n julki lukuisissa p\u00e4iv\u00e4- ja aikakauslehdiss\u00e4. Muotijournalistin maisterin arvo tarkussaan Sherwood l\u00e4hti my\u00f6hemmin t\u00f6ihin Tatler-lehteen, kunnes sattuma puuttui peliin. H\u00e4nt\u00e4 pyydettiin pit\u00e4m\u00e4\u00e4n viikottaista muotikolumni Style Policea Independent-lehden sunnuntainumeroon, jossa h\u00e4n vietti seuraavat nelj\u00e4 vuottaan. Seuraavana olivat vuorossa\u00a0muotin\u00e4yt\u00f6ksist\u00e4 ja timanteista kirjoittaminen Financial Timesille sek\u00e4 Herald Tribunelle, joiden j\u00e4lkeen Sherwood ja Savile Row kohtasivat. H\u00e4n on kommentoinut miesten pukeutumista TV:n puolella kuninkaallisten h\u00e4iden sek\u00e4 Royal Ascotin tiimoilta, j\u00e4rjest\u00e4nyt Henry Poolen sek\u00e4 Savoy-hotellin arkiston ja toimittanut LV:n vuosittaista julkaisua\u00a0Louis Vuitton Guide to London. Lis\u00e4n\u00e4 on lista julkaistuja kirjoja, joista t\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 mainittakoon Keikarissa esitelty Bespoke: The Men’s Style of Savile Row<\/a>. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 mies ty\u00f6skentelee Savoyn tulevan taidekokoelman parissa ja suunnittelee hotellin nimikkosviittien tulevia sisustuksia.
\n
<\/p>\n

“Mielest\u00e4ni minulla oli tietoisuus muodista keinona erilaisuuden ja toisten huomion saamiseksi jo hirvitt\u00e4v\u00e4n nuorella i\u00e4ll\u00e4. Noin viisivuotiaana muistan k\u00e4yneeni ensimm\u00e4isen kerran Lontoossa vanhempieni kanssa katsomassa vuosittaista Trooping the Colour<\/a> -juhlaseremoniaa, joka juhlistaa kuningattaren virallista syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4\u00e4. Olin tietoinen Savile Row’sta muotivuosieni aikana, mutta t\u00e4ll\u00f6in halusin pikemminkin seurata tuttuja piirej\u00e4. Olin ensimm\u00e4isen\u00e4 jonossa Vivienne Westwoodin Marlene Dietrich -farkkuprinttien n\u00e4yt\u00f6kseen, Raf Simmonsin hihattomien ja revittyjen paitojen n\u00e4yt\u00f6kseen, Margielan tromp l’oeil -paitan\u00e4yt\u00f6kseen ja Pradan varhaisten synteettisten Neil Barrett -pukujen n\u00e4yt\u00f6kseen. Klassiset vaatteiden aura kirkastui mieless\u00e4ni hiljalleen, kun tulin jatkuvasti tymp\u00e4\u00e4ntyneemm\u00e4ksi miesten muotin\u00e4yt\u00f6ksiin Pariisissa ja Milanossa. Mallit olivat teini-ik\u00e4isi\u00e4. Min\u00e4 olin kolmikymppinen ja aika vaikutti sopivalta paluusen muodollisen \u00e4\u00e4relle ja univormun kehitt\u00e4miseen. Puku, paita ja solmio ovat univormu, mutta se mahdollistaa loputtoman varioinnin sek\u00e4 hienoudet, joiden t\u00e4ydellist\u00e4miseen kuluu elinik\u00e4.”
\n
<\/p>\n
Sherwoodilla ei ole lapsia; h\u00e4n mainitsee seuraavansa kenties Beau Brummellin sek\u00e4 Windsorin herttuan hengess\u00e4, jotka molemmat olivat Peter Pan -hahmoja ja aivan liian turhamaisia tai ep\u00e4p\u00e4tevi\u00e4 ottamaan vastuuta, jonka lapset v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tuovat muassaan. Onneksi journalistin parempi puolisko on yht\u00e4 m\u00e4\u00e4rin kiinnostunut ja innostunut h\u00e4nen tilausvaateobsessiostaan. Omasta tyylist\u00e4 Sherwood kertoo: “Tyylini ei ole vanhan koulukunnan englantilainen aristokraatti. Sen l\u00e4ht\u00f6kohtana on t\u00e4m\u00e4 kieli ja olen varma, ett\u00e4 kulkisin huomaamattomana 1920-luvun Lontoon kaduilla. Silti paitojen ja solmioitteni v\u00e4rien sek\u00e4 kuvioiden kohtaamisessa on jotakin hieman \u00a0seikkailullisempaa, Savile Row- puvuissani hieman kehonmukaisempi leikkaus ja urheutta pukujeni kankaiden sek\u00e4 painojen valinnassa.” Hovihankkijoinaan Sherwoodilla on pukujen saralla hovihankkijoinaan Anderson&Sheppard pehme\u00e4linjaisille luomuksille ja Huntsman puvuille, “joiden leikkaus saa miehet n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n sankareilta ja sattumoisin my\u00f6s laihtumaan 7 kiloa kun takki on yll\u00e4.” Ede&Ravenscroft on teett\u00e4nyt Sherwoodin juhla-asut, Henry Poole taas henkil\u00f6kohtaiset suosikit. Journalisti k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s r\u00e4\u00e4t\u00e4li Sir Tom Bakerin, Mark Powellin ja Nick Hartin palveluksia. Mittatilauspuolella h\u00e4n suuntaa Ede&Ravenscroftin, Reissin ja Zegnan luokse.<\/div>\n


<\/p>\n

Journalismin puolesta Sherwoodin tavoitteena on osoittaa Savile Row’n aina olleen uskaliaampi kuin muotihuoneet. H\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n nykyaikaiselle miehelle ei ole j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 vaihtaa vaatekaappinsa sis\u00e4lt\u00f6 kaksi kertaa vuodessa. “Miehen tyyli ik\u00e4\u00e4ntyy kuin hieno punaviini. Se ei poksahda kahdesti vuodessa kuin pullo samppanjaa.” Suurimman mielihyv\u00e4ns\u00e4 h\u00e4n on saanut kirjojen julkaisemisesta. Toisin kuin lehtitekstit, jotka helposti katoavat lukemisen j\u00e4lkeen, kirjat kest\u00e4v\u00e4t ajan hammasta. “Ihmisten keskittymiskyky on niin lyhyt nykyisin – suurimmaksi osaksi Internetin vuoksi – ja kirja vaatii keskittymist\u00e4 ja aikaa, jotta sit\u00e4 voisi arvostaa. K\u00e4ytin kaksi vuotta Savile Row -teoksen kirjoittamiseen ja mielest\u00e4ni t\u00e4m\u00e4 aika oli hyvin k\u00e4ytetty.” Televisioesiintymiset Sherwood kokee t\u00e4ysin toiseksi. l\u00e4hetykset saavuttavat laajan yleis\u00f6n nopeasti, mutta trendi on aina tyhment\u00e4misen suuntaan, mik\u00e4 tekee Savile Row’n esitt\u00e4misest\u00e4 haastavaa. Kuinka esitt\u00e4\u00e4 katsojille yhteis\u00f6, jonka hyveen\u00e4 on hienovaraisuus ja pelkist\u00e4minen, mediassa, jonka obsessiona on pikamuoti ja v\u00e4lit\u00f6n mielihyv\u00e4?<\/div>\n


<\/p>\n

“Kuulostamatta liian suurieleiselt\u00e4, tyyli on mielest\u00e4ni enemm\u00e4n el\u00e4m\u00e4nteht\u00e4v\u00e4 kuin harrastus. Asiaa tulee toki suhtautua intohimolla ja vaatteista saada nautintoa, mutta minulle se on ilmaisu ylpeydest\u00e4 brittil\u00e4isen tyyliin ja itsekunnioituksen osoitus, etten veltostele ymp\u00e4riins\u00e4 joka p\u00e4iv\u00e4 urheiluvaatteissa. Koen t\u00e4m\u00e4n itsess\u00e4\u00e4n ep\u00e4kunnioittavana mink\u00e4 tahansa suuren metropolin kaduilla.” Tyylin ohella miehelt\u00e4 l\u00f6ytyy kuin l\u00f6ytyykin harrastuksia: rakkaus kirjallisuuteen ei ole koskaan kadonnut ja jokainen aamu alkaa uinnilla, joka pit\u00e4\u00e4 paitsi mielen j\u00e4rkev\u00e4n\u00e4, my\u00f6s tasapainottaa y\u00f6llisi\u00e4 reissuja jazz-klubeille, Lontoon ravintoloihin ja cocktailien siemailuun. Vinkkin\u00e4 lukijoille: Duke’s Barin Alessandro sekoittaa Lontoon parhaat Martinit.<\/div>\n


<\/p>\n

James Sherwoodin vinkit klassista vaatekaappia rakentavalle: “Jos keho on suhteellisen kunnossa, valmisvaatteiden tulisi istua riitt\u00e4v\u00e4n hyvin muutamalla muutoksella r\u00e4\u00e4t\u00e4lin luona. Kunhan hartialinja on vahva, vy\u00f6t\u00e4r\u00f6\u00e4 voi veist\u00e4\u00e4 ja hihoja muokata. Vintage-vaatteet ovat rikas kaivos kaivettavaksi. P\u00e4rj\u00e4sin vuosia vintage-ostosten avulla ja viem\u00e4ll\u00e4 arvol\u00f6yd\u00f6t takakadun r\u00e4\u00e4t\u00e4lille t\u00e4ydellistett\u00e4v\u00e4ksi. Virallinen tyyli on yht\u00e4 paljon kiinni asenteesta kuin tilauspuvuista tai Savile Row’n parhaasta tarjonnasta. Ensimm\u00e4inen askel on tiet\u00e4\u00e4 miten haluaisit toisten ilmoille ilmaantua. T\u00e4m\u00e4n maailman tutkimiseen on paljon aikaa vapaalla ja sitten, kun lompakkosi sallii panostamisen.”<\/div>\n
\n\n\t\t