{"id":4285,"date":"2011-08-21T14:41:16","date_gmt":"2011-08-21T11:41:16","guid":{"rendered":"http:\/\/www.keikari.com\/blogi\/?p=4285"},"modified":"2015-03-22T21:44:33","modified_gmt":"2015-03-22T18:44:33","slug":"ellen-moers-the-dandy-brummell-to-beerbohm","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/ellen-moers-the-dandy-brummell-to-beerbohm\/","title":{"rendered":"Ellen Moers — The Dandy: Brummell to Beerbohm"},"content":{"rendered":"

Jos lukija jaksaa kiinnostua dandyismist\u00e4 edes yhden teoksen verran, k\u00e4siin tulisi etsi\u00e4 Ellen Moersin The Dandy: Brummell to Beerbohm<\/em>. Tiet\u00e4\u00e4kseni Moersin kirja on ainoa systemaattinen, tieteellinen, tarkoin viittein varustettu katselmus t\u00e4h\u00e4n sosiaaliseen ilmi\u00f6\u00f6n, jonka vaikutukset ulottuvat 1700-luvun viimeiselt\u00e4 vuosikymmenelt\u00e4 yh\u00e4 2000-luvulle asti. Ellen Moers syntyi 9.12.1928 New Yorkissa lakimiehen ja opettajan toisena lapsena. H\u00e4n k\u00e4vi alakoulunsa samassa kaupungissa, jatkaen opintojaan kandidaatiksi yksityiskoulu Vassar Collegessa, maisteriksi naisten yksityiskoulussa Radcliffe Collegessa ja edelleen tohtoriksi maineikkaassa Ivy League -opinahjossa Columbia Universityssa. Moers opetti Hunter collegessa, Barnard Collegessa, Brooklyn Collegessa, ja the Graduate Center of the City University of New Yorkissa sek\u00e4 kirjoitti artikkeleita aikakauslehtiin ja kirjallisiin julkaisuihin. H\u00e4nen p\u00e4\u00e4julkaisunsa ovat uuden feministisen aallon pienimuotoinen merkkiteos Literary Women (1976), Two Dreisers (1969) sek\u00e4 dandyismin kannalta legendaarinen v\u00e4it\u00f6skirja The Dandy (1960). Teokset kertovat luojansa elinik\u00e4isest\u00e4 omistautumisesta kulttuuriseen ja vertailevaan kirjallisuusteoriaan sek\u00e4 ranskalaiseen kirjallisuuteen.<\/p>\n

V\u00e4it\u00f6skirja The Dandy k\u00e4sittelee dandyismin synty\u00e4 ja kehityst\u00e4 ensin sosiaalisena ilmi\u00f6n\u00e4 Englannissa, josta se siirtyi kirjalliseksi ilmi\u00f6ksi ranskalaisten kirjailijoiden sivuille. Teoksen takasivu on t\u00e4ynn\u00e4 kehuja The Timesin, New York Herald Tribunen sek\u00e4 New York Timesin kaltaisten julkaisujen kriitikoilta. Rakenteeltaan teos alkaa Beau Brummellista ja t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen k\u00e4sittelee Regency-ajan Englantia sek\u00e4 Bulwer-Lyttonin ja Disraelin persoonia sek\u00e4 teoksia. Dandyismi siirtyy Ranskaan 1800-luvun alkuvuosina ja esittelyn saa kreivi d’Orsayn v\u00e4rik\u00e4s, \u00e4\u00e4rimmill\u00e4\u00e4n koreileva perhosdandyismi. 1830-luvulla Englannin lehdist\u00f6 ryhtyy paheksumaan joutilaita, ylti\u00f6tuhlaavia dandyj\u00e4\u00e4n ja esittelyss\u00e4 ovat Thackeray sek\u00e4 Dickens. Vuosisadan puoliv\u00e4liss\u00e4 nousevat esiin d’Aurevilly ja Baudelaire, viimeisi\u00e4 suuria henk\u00e4yksi\u00e4\u00e4n dandyismi puolestaan vet\u00e4\u00e4 1800-luvun loppupuolella. Epilogina Moers nostaa esiin Max Beerbohmin, joka j\u00e4\u00e4 kirjan sivuille viimeisen\u00e4 suurena menneen ajan dandyn\u00e4. Erityisen suuren arvon The Dandy saa sadoista viitteist\u00e4\u00e4n, jotka erottavat teoksen muista, vain pakaratuntumalla ja kovin vapaasti tulkiten kirjoitetuista luomuksista. Luettelo toimii kokoelmana noin 200 vuoden ajalta kirjallisista viittauksista dandyihin sek\u00e4 ilmi\u00f6n kulttuurillisiin puoliin.<\/p>\n

Moersin teoksesta ei ole julkaistu uusia painoksia vuoden 1978 j\u00e4lkeen, joten kirja on melko harvinainen. Aiheesta kiinnostuneen onneksi lukuisat verkkokaupat tarjoavat v\u00e4h\u00e4n luettuja painoksia j\u00e4rkihinnoin. Aihealue on rajattu 1900-luvusta menneeseen, joten modernin aikakauden vaikutusvaltaiset pukeutujat j\u00e4\u00e4v\u00e4t analyysist\u00e4 paitsi. Mik\u00e4li aikoo lukea vain yhden teoksen dandyismist\u00e4, Moersin v\u00e4it\u00f6skirja on ainoa oikea valinta.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Jos lukija jaksaa kiinnostua dandyismist\u00e4 edes yhden teoksen verran, k\u00e4siin tulisi etsi\u00e4 Ellen Moersin The Dandy: Brummell to Beerbohm. Tiet\u00e4\u00e4kseni …
keep reading<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_links_to":"","_links_to_target":""},"categories":[19,48],"tags":[],"class_list":["post-4285","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-dandyismi","category-tyylikirjallisuus"],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4285","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4285"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4285\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9680,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4285\/revisions\/9680"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4285"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4285"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4285"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}