{"id":403,"date":"2009-02-08T20:53:00","date_gmt":"2009-02-08T17:53:00","guid":{"rendered":"http:\/\/www.keikari.com\/blogi\/?p=403"},"modified":"2009-05-26T21:00:07","modified_gmt":"2009-05-26T18:00:07","slug":"flaneur","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/flaneur\/","title":{"rendered":"Fl\u00e2neur"},"content":{"rendered":"

Ranskan verbi fl\u00e2ner<\/span> suomentuu kuljeskeluksi. Charles Baudelaire johti sanasta maskuliinisen substantiivin fl\u00e2neur<\/span><\/a> (suomeksi flan\u00f6\u00f6ri), joka puolestaan viittaa runoilijan itsens\u00e4 sanoin “henkil\u00f6\u00f6n, joka kulkee kaupungin halki kokeakseen sen.” Baudelairen teoretisoitua ja esitelty\u00e4 termin, se sai runsaasti vaikutusvaltaisia k\u00e4ytt\u00e4ji\u00e4 talouden, kulttuurin, kirjallisuuden ja historian aloilla. Ajan mittaan flan\u00f6\u00f6rin idea on saavuttanut huomattavan merkityksen my\u00f6s urbaanien ilmi\u00f6iden ja modernin yhteiskunnan tutkimuksessa.<\/p>\n

Vaikka Baudelaire kuvasi flan\u00f6\u00f6ri\u00e4 nimenomaan “kaupungin katujen herrasmiesk\u00e4yskentelij\u00e4n\u00e4”, h\u00e4n uskoi hahmolla olevan suuri merkitys kaupungin olemuksen ymm\u00e4rt\u00e4misess\u00e4, kuvaamisessa ja sen tapahtumiin osallistumisessa. Baudelairen kirjoituksissa flan\u00f6\u00f6rill\u00e4 oli t\u00e4rke\u00e4 kaksoismerkitys: t\u00e4m\u00e4 kulkija oli toisaalta osallinen tapahtumissa, mutta h\u00e4n pysyi aina et\u00e4isen\u00e4 tarkkailijahahmona. Runoilija my\u00f6s pohti teksteiss\u00e4\u00e4n yksil\u00f6n suhdetta suurempaan joukkoon, ja massojen suhdetta flan\u00f6\u00f6riin. Vuoden 1848 Ranskan vallankumous toi mukanaan uudet sosiaaliset s\u00e4\u00e4nn\u00f6t, sek\u00e4 ajan my\u00f6t\u00e4 nopeutuneen teollistumisen. Baudelairen vastareaktion mukaan taiteilijan tuli t\u00e4n\u00e4 kuohuvana aikana uppoutua t\u00e4ysin suurkaupungin olemukseen ja olla kuin “jalkak\u00e4yt\u00e4vien kasvitieteilij\u00e4”.<\/p>\n

David Harveyn toteaa kirjassaan Paris: Capital of Modernity:<\/span> “koko loppuel\u00e4m\u00e4ns\u00e4 ajan Baudelairea repiv\u00e4t kahtaalle flan\u00f6\u00f6rin ja dandyn mielenlaadut. J\u00e4lkimm\u00e4isen vuoksi h\u00e4n pysyi aina et\u00e4isen\u00e4 ja kyynisen\u00e4 tarkkailijana, mutta samalla h\u00e4n suhtautui intohimoisesti kaupunkilaistensa el\u00e4miin ja liikkui aktiivisesti n\u00e4iden keskuudessa”.<\/p>\n

Alun perin Baudelaire viittasi termill\u00e4\u00e4n ainoastaan pariisilaisiin, eik\u00e4 t\u00e4m\u00e4 konnotaatio ole t\u00e4ysin kadonnut nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Fl\u00e2neur<\/span> (h\u00e4n, joka kuljeskelee) ja fl\u00e2nerie<\/span> (kuljeskelu) ovat kuitenkin ahkerasti k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 my\u00f6s muissa ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4. Esimerkiksi Baudrillardin America<\/span> sek\u00e4 Jack Kerouacin On the Road<\/a> osoittavat, kuinka k\u00e4sitett\u00e4 on sovellettu muissa yhteiskunnissa. Kaikilla flan\u00f6\u00f6reill\u00e4 on yhtenevi\u00e4 ominaisuuksia. Useimmiten he ovat suuresti vieh\u00e4ttyneit\u00e4 katujen elosta ja hulinasta, mutta suhtautuvat eritt\u00e4in kriittisesti modernin kaupunkiel\u00e4m\u00e4n yhdenmukaisuutta, kiirett\u00e4 ja anonyymiytt\u00e4 kohtaan. Paitsi kirjallista, flan\u00f6\u00f6rin k\u00e4sitteell\u00e4 on ollut my\u00f6s huomattavaa akateemista vaikutusvaltaa kaupunkien olemuksesta k\u00e4ydyiss\u00e4 keskusteluissa. Esimerkiksi Georg Simmelin The Metropolis and Mental Life<\/span> on Baudelairen ajatusten suuresti inspiroima.<\/p>\n

Olin flan\u00f6\u00f6ri ennen kuin olin kuullutkaan koko termist\u00e4, ja toivon mukaan t\u00e4m\u00e4 teksti auttaa lukijan tai pari l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n itsens\u00e4. Kaupungissa yksik\u00e4\u00e4n katu ei hengit\u00e4 samanlaisena koko p\u00e4iv\u00e4n ajan. Uskon, ett\u00e4 kaupunki tulee nimenomaan k\u00e4vell\u00e4 muistiinsa.<\/p>\n

Linkkej\u00e4, joista matkansa aloittaa:<\/p>\n