![\"\"](\"http:\/\/3.bp.blogspot.com\/_HgfKP6tbdHU\/SWT4H0jps8I\/AAAAAAAABPU\/Z8AxkSgSZo8\/s1600-h\/Laatuvalmistajat+-+Barbour.jpg\")
<\/a><\/p>\n1906 menness\u00e4 Barbour oli hyvin menestynyt yritys, joka sai tuta kahdesta uudesta pomomiehest\u00e4, kun Johnin lapset Jack sek\u00e4 Malcom nousivat palleille. Malcom laajensi bisnest\u00e4 markkinoimalla Beacon-takkeja my\u00f6s maanviljelij\u00f6ille, ja painatti Barbourin ensimm\u00e4isen mainoskatalogin kaksi vuotta my\u00f6hemmin. Vuoteen 1917 menness\u00e4 postimyyntiluettelo toi 75% yhti\u00f6n tilauksista, joista osa meni aina Chileen ja Hong Kongiin asti. T\u00e4st\u00e4 viisi vuotta my\u00f6hemmin nimi muuttui muotoon J. Barbour & Sons Ltd. 1919 Malcom esitteli Barbourin ostoagentuurin, jonka kautta kaukomailla asuvat saattoivat j\u00e4tt\u00e4\u00e4 tilauksen kaikesta, mit\u00e4 yhti\u00f6n luettelosta ei l\u00f6ytynyt. Mit\u00e4 ei itse valmistettu, se toimitettiin asiakkaalle toisaalta. T\u00e4m\u00e4 oli v\u00e4lill\u00e4 tukalaa. Kerran Barbour sai tilauksen puolesta tonnista merikeksej\u00e4, jotka haluttiin Intian valtamerelle; kerran pyydettiin rotanloukkuja Tiibetiin. Asiakaspalvelu pysyi aina kunnia-asiana.<\/p>\n
Ensimm\u00e4inen Maailmansota tekii hyv\u00e4\u00e4 bisnekselle, sill\u00e4 \u00f6ljykangastakkeja vaadittiin joka rintamalle. -29 alkanut suuri lama kuitenkin pys\u00e4ytti kehityskulun, vasta vuonna 1935 Barbour ryhtyi taas tuottamaan voittoa. Samalla vuosikymmenell\u00e4 innokas moottoripy\u00f6r\u00e4intoilija Duncan Barbour suunnitteli yhti\u00f6lle motoristimalliston, joka oli suuri menestys. Kerrottiin jopa kisoista, joissa yhdeks\u00e4n kymmenest\u00e4 ajajasta k\u00e4ytti Barbourin \u00f6ljypuuvillaisia ajopukuja. Toinen Maailmansota toi taas valtaisia tilauksia, ja sodan loputtua rintamalta palannut Duncan p\u00e4\u00e4tti laajentaa imperiumia. H\u00e4n p\u00e4\u00e4tti ensin rakennuttaa tehtaan. Kuusikymment\u00e4kolme vuotta toimittuaan eninn\u00e4 j\u00e4lleenmyyj\u00e4n\u00e4, Barbour ryhtyi t\u00e4ysp\u00e4iv\u00e4iseksi valmistajaksi sek\u00e4 markkinoijaksi. Kuolema korjasi ensin Duncanin, sitten Malcomin ja viel\u00e4 nuoren Johnin – j\u00e4ljelle j\u00e4i j\u00e4lkimm\u00e4isen vaimo Margaret, joka joutui ottamaan perheyrityksen aisat k\u00e4siins\u00e4. H\u00e4n oli koulutukseltaan opettaja, eik\u00e4 ollut aiemmin joutunut mill\u00e4\u00e4n tavoin tekemisiin suuryrityksen kanssa. Margaret p\u00e4\u00e4tti kuitenkin onnistua.<\/p>\n
H\u00e4nest\u00e4 tehtiin ensin johtokunnan j\u00e4sen, ja bisneksen hienoudet hallittuaan h\u00e4n p\u00e4\u00e4si johtoon. Koko 70-luvun ajan tuottavuus ja tehokkuus kasvoivat, myynti nousi ja tehtaita rakennettiin. 1973 Margaret p\u00e4\u00e4tti lopettaa suoramyynnin sek\u00e4 katalogien painamisen, ja j\u00e4lleenmyyj\u00e4t astuivat innokkaina palvelukseen. H\u00e4n p\u00e4\u00e4tti Barbourin tulevaisuuden olevan maaseutuvaatteissa. Vuotta my\u00f6hemmin napsahti ensimm\u00e4inen kuninkaallisen hovihankkijan sinetti, jonka my\u00f6nsi Edinburghin herttua. Seuraava saapui -82 itselt\u00e4\u00e4n kuningattarelta, ja -87 suosiotaan osoitti Walesin prinssi. Barbour on ainoita englantilaisia yhti\u00f6it\u00e4, joilla on per\u00e4ti kolme sinetti\u00e4. Vuonna 1988 perustettiin yhti\u00f6n hyv\u00e4ntekev\u00e4isyyteen omistautunut s\u00e4\u00e4ti\u00f6, ja 90-luvun aikana yhti\u00f6 palkittiin kolmasti kuningattaren vientipalkinnolla. 1997 Margaretin tyt\u00e4r Helen Barbour nousi yhti\u00f6n johtoon, ja t\u00e4st\u00e4 viisi vuotta my\u00f6hemmin erinomaisesti suoriutunut \u00e4iti palkittiin Damen (naispuolinen Sir) arvonimell\u00e4.<\/p>\n
T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tuotanto on valitettavasti levitetty halpamaihin. Poikkeuksen muodostavat (neuleiden ja kaulaliinojen ohella) Barbourin legendaariset ja syyst\u00e4 ylistetyt vahakangastakit, jotka tehd\u00e4\u00e4n k\u00e4sin Simonsidessa sijaitsevassa tehtaassa. Perheyhti\u00f6n inspiraatio ja arvot ovat per\u00e4isin brittil\u00e4isest\u00e4 maaseudusta, ja mallisto on valtaisa. Herrasmies voi pukeutua p\u00e4\u00e4st\u00e4 varpaisiin Barbourin vaatteisiin, joskin t\u00e4ysin niill\u00e4 p\u00e4\u00e4see iloittelemaan vain maaseudulla asuva. Vahakangastakit ovat eritt\u00e4in suosittuja kautta Euroopan, ja yksi suurimmista klassikoista joka yll\u00e4\u00e4n voi k\u00e4yskennell\u00e4 miltei miss\u00e4 tahansa. Suurin syy niiden prestiisiin on Iso-Britannian kuningasperhe, jonka j\u00e4senet n\u00e4hd\u00e4\u00e4n usein vapaa-ajallaan moinen takki yll\u00e4. Vahakangastakit ovat my\u00f6s huiman kest\u00e4vi\u00e4: yhti\u00f6 levitt\u00e4\u00e4 mielell\u00e4\u00e4n hyvin dokumentoitua tarinaa kalastajasta, joka pelastui Barbour-takin ansiosta, vaikka oli paatilta pudottuaan odottanut pelastusta hyisess\u00e4 vedess\u00e4 tuntikausia. Takkien laatu ja kest\u00e4vyys on kuin toiselta planeetalta.<\/p>\n
Takkien lis\u00e4ksi voin suositella l\u00e4mpim\u00e4sti yhti\u00f6n Tattersall-kuvioisia kauluspaitoja, maaseutusolmioita, mets\u00e4stysvaatteita, tweed-l\u00e4tsi\u00e4, villaisia sukkia, -kaulaliinoja sek\u00e4 -neuleita. Suomeen n\u00e4it\u00e4 tuo Kapteenska, jonka hintataso seuraa eurooppalaista mallia: Brittein saarilla Barbour on huokea koko kansan vaatettaja, maasta vietyihin tuotteisiin tulee selv\u00e4 hintalis\u00e4. Amerikassa asti Barbour on jo kallis tyk\u00f6tarve.<\/p>\n<\/div>\n
http:\/\/www.barbour.co.uk\/<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Vuonna 1849 John Barbour syntyi L\u00e4nsi-Skotlantilaiseen maalaisperheeseen, jonka sukujuuret tunnettiin aina 1300-luvulle saakka. 20-vuotiaana h\u00e4n j\u00e4tti farmin taakseen ja muutti …
keep reading<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_links_to":"","_links_to_target":""},"categories":[31,30],"tags":[],"class_list":["post-369","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kuninkaalliset-hovihankkijat","category-laatuvalmistajat"],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/369","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=369"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/369\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":8275,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/369\/revisions\/8275"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=369"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=369"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=369"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}