{"id":279,"date":"2014-12-01T11:11:00","date_gmt":"2014-12-01T08:11:00","guid":{"rendered":"http:\/\/www.keikari.com\/blogi\/?p=279"},"modified":"2014-12-01T14:53:07","modified_gmt":"2014-12-01T11:53:07","slug":"solmion-lyhyt-historia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/solmion-lyhyt-historia\/","title":{"rendered":"Solmion lyhyt historia"},"content":{"rendered":"

Jonkinlaisia kaulavaatteita on k\u00e4ytetty tuhansia vuosia sek\u00e4 ilmastolta suojautumiseen ett\u00e4 koristautumiseen. Muinaisen Kiinan Qin-valtakuntaa hallinnut Qin Shi Huangdi haudattiin vuoden 210 eaa. ajoilla, ja ylh\u00e4isen i\u00e4isyytt\u00e4 vartioimaan j\u00e4tettiin terrakottasotilaiden hiljainen armeija. Kaulassaan sotureilla oli kiedottu kangasliina<\/a>, joka on kaiketi varhaisin l\u00f6ydetty solmion esiaste. Roomalaiset sotilaat suojasivat kaulaansa ilmoilta ja hankaukselta focalella<\/em>, joka oli suorakulman muotoinen kaulaliina. N\u00e4it\u00e4 on kuvattu Trajanuksen pylv\u00e4\u00e4ss\u00e4, joka on seisonut Rooman-vartiossaan liki kahden vuosituhannen ajan.<\/p>\n

Nykysolmion selv\u00e4 edelt\u00e4j\u00e4 saapui historian n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lle Kolmikymmenvuotisen sodan aikana, vuosien 1618-1648 v\u00e4lill\u00e4, kun Ranskan joukkoihin pestatut kroatialaiset<\/a> palkkasoturit erottautuivat muista sitomalla pienet punaiset asusteet<\/a> kaulaansa. Upseerien pukine oli silkki\u00e4 tai sile\u00e4\u00e4 puuvillaa, sotamiehill\u00e4 karkeaa ja halpaa kangasta. T\u00e4ll\u00e4 aikakaudella kroatiankielinen sana hr\u0300v\u0101t<\/em> poikkesi vain hiukan ranskankielisest\u00e4 vastinesanasta kroaatille, joten asusteen nimeksi muodostui Ranskassa k\u00e4tev\u00e4sti kravatti. Kroatialaisten saapuessa Ranskaan aurinkoinen Ludvig XIV huomasi kiintoisat asusteet ja kovin mieltyi niihin. Kuninkaan hyv\u00e4ksynn\u00e4n my\u00f6t\u00e4 kravatista kehitettiin oma, ylh\u00e4is\u00f6lle sopiva malli, pitsikravatti<\/a>. N\u00e4m\u00e4 olivat hankalia valmistaa ja kalliita, siis juuri sopivia enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n joutilaalle ja varakkaalle v\u00e4elle. Kuninkaan my\u00f6t\u00e4 suosio oli taattu, ja uusi pitsinen kravatti syrj\u00e4ytti keskiajalta periytyneen r\u00f6yhel\u00f6kauluksen<\/a>. Se taas loi perustan kymmenille ja sadoille uusille kaula-asusteille, joissa oli rusetteja, r\u00f6yhel\u00f6it\u00e4, tupsuja, koristeompeleita sun muuta koristetta.<\/p>\n

1700-luvun alussa vaativimpien aatelisten ylle ilmestyi stock<\/a>, joka oli erillinen, hyvin korkea, solmittava irtokaulus. Sen k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 ei juuri voinut p\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n k\u00e4\u00e4nnell\u00e4, joten pukine oli omiaan luomaan ryhdikk\u00e4it\u00e4, toisia nen\u00e4\u00e4ns\u00e4 pitkin katselevia herrasmiehi\u00e4. Sotilaiden kauloille vahvistettu stock-kaulus my\u00f6s tarjosi jonkin verran suojaa miekoilta. T\u00e4m\u00e4n kookkaan asusteen ymp\u00e4rille solmittiin pellavaliina<\/a>, jonka t\u00e4rkk\u00e4\u00e4misest\u00e4 ja taittelusta muuan Beau Brummell kehitti taidelajin vuosisadan lopulla. Laadukas pellava oli hintavaa ja liinojen huolellinen pesetys muodosti ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isen menoer\u00e4n, joten liinoista muodostui uusi statusvaate.<\/p>\n

1800-luvulla liinan taidokas solmiminen oli niin t\u00e4rke\u00e4 osa herraskaista ilmett\u00e4, ettei taidon opettelua voinut laiminly\u00f6d\u00e4. Esimerkiksi Neckclothitania<\/em><\/a> opasti lukijaansa hienostuneiden solmujen maailmaan, ja The Art of Tying the Cravat<\/em><\/a> jatkoi aiheesta vakavammin. 1870-luvun lopulla kaulaan ilmestyi plastron<\/a>, joka oli useimmiten silkkinen, l\u00f6ysemmin kiinnitetty kaulan koriste.<\/p>\n

1800-luvun lopun Englannissa syntyiv\u00e4t klubi- ja rykmenttisolmiot, joissa tietty v\u00e4ritys, kuvio tai vinossa kulkevat raidat ovat j\u00e4senyyden symboli. Niill\u00e4 miehet erottuivat tietyn herrainkerhoon, rykmenttiin, oppilaitokseen tai yhteis\u00f6\u00f6n kuuluviksi, ja solmiot toimivat samalla idealla kuin skottien tartaanit. Ennen vuotta 1924 valmistetut solmiot kuitenkin leikattiin samaan suuntaan langan kanssa ja t\u00e4ytettiin jollain muulla kankaalla. T\u00e4m\u00e4n vuoksi ne eiv\u00e4t kest\u00e4neet juuri k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 eik\u00e4 niist\u00e4 saanut muotonsa erinomaisesti s\u00e4ilytt\u00e4vi\u00e4 solmuja. Ennen Toisen maailmansodan ensikuminaa solmiot olivat selv\u00e4sti lyhyempi\u00e4 kuin nykyinen noin 150 sentin pituus, sill\u00e4 miesten housut leikattiin liki navan korkeudelle, ja pukuliivit peittiv\u00e4t valtaosan solmioista. My\u00f6s k\u00e4sin maalatut, hyvin leve\u00e4t solmiot olivat k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 20-luvulta alkaen.<\/p>\n

1920-luvulla amerikkalainen innovaattori James Langsdorf keksi leikata solmiosilkin vinottain, siis 45 asteen kulmassa lankaan katsoen. H\u00e4n my\u00f6s kaavoitti ja leikkasi asusteen kolmesta erillisest\u00e4 silkkipalasta, ei yhdest\u00e4 suuresta taitellen, kuten aiemmin tehtiin, ja lis\u00e4si solmion sis\u00e4\u00e4n vinottain leikatun villavuorin, jonka ansiosta asuste palautui alkuper\u00e4iseen muotoonsa k\u00e4yt\u00f6n j\u00e4lkeen. Lis\u00e4ksi Langsdorf ompeli solmion sis\u00e4lle piilosilmukan, joka takaa ompeleille v\u00e4h\u00e4sen joustoa ja josta vet\u00e4m\u00e4ll\u00e4 l\u00f6ystyneen langan saa taas kire\u00e4ksi. N\u00e4m\u00e4 muutokset olivat niin huomattavia, ett\u00e4 verraton Langsdorf sai patentin valmistustavalleen. H\u00e4n myi solmiomallinsa valmistuslupia ymp\u00e4ri maailman ja rikastui vauhdilla. Valtaosa nyky\u00e4\u00e4n syntyvist\u00e4 solmioista on valmistettu tismalleen samoin kuin h\u00e4n aikoinaan teki. 1930-luvun suurin muutos oli villaisten solmioiden ilmestyminen kaikissa v\u00e4reiss\u00e4 ja kuoseissa, sill\u00e4 Toinen maailmansota vaati silkki\u00e4 laskuvarjoihinsa. Seuraavalla vuosikymmenell\u00e4 keinokuidut valtasivat alaa helppouden ja mukavuuden nimess\u00e4. 1950-luku kului hyvin konservatiivisissa, pelkistetyiss\u00e4 solmioissa. 1960-luvulla solmion suosio romahti, kun vastakulttuurista ja kaukoid\u00e4n mystiikasta juopunut nuoriso h\u00e4vitti ne vaatekaapistaan valtakoneiston ahdistavana symbolina. Yh\u00e4 useampaan kaulaan p\u00e4\u00e4tyi kaulaliina, solmuv\u00e4rj\u00e4tty huivi tai jokin muu uusi, v\u00e4rik\u00e4s koriste. 70-luvun naurettavan liioitellut takin- ja paidan kaulukset saivat arvoisensa kehyksen jopa 5-tuumaisista jytkysolmioista. Vasta 80-luvun ylett\u00f6m\u00e4n kasvun ja liikevoiton mantran my\u00f6t\u00e4 solmio sai takaisin palan menneest\u00e4 suosiostaan, vaikka asuste kapenikin anorektiseksi kalmoksi 90-luvulla.<\/p>\n

2000-luvulle saapuessa solmioiden valmistukseen k\u00e4ytettyjen materiaalien m\u00e4\u00e4r\u00e4 on kasvanut suuresti. Historiallisesti pellava ja silkki pitiv\u00e4t ylivaltaa kauan, mutta nykyisin asusteen saa puuvillaisena, villaisena, kudottuna, Tussah-silkist\u00e4, virkattuna, neulottuna, Shantung-silkist\u00e4, raakasilkist\u00e4, n\u00e4iden kaikkien sekoituksesta \u2013 ja n\u00e4in edelleen. Rajana on ainoastaan mielikuvitus, sill\u00e4 paino- ja kudontakoneet ovat kehittyneet yh\u00e4 tarkemmiksi. Solmion solmiminen vaatii silti oman aikansa ja vaivansa, mutta syyst\u00e4 tai toisesta juuri t\u00e4m\u00e4 kaulan koriste on sivuuttanut kaikki muut suosiossa. Pellavaliinoihin ja plastroneihin verrattuna solmio on kuin onkin k\u00e4tev\u00e4mpi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4, ja sen ulkoasua voi muokata helpommin muuttamalla leveytt\u00e4 tai materiaalia. Juuri leveys ja kangas ovat olleet t\u00e4rkein muuttuja 1900-luvun vuosikymmenien kuluessa. Harva asuste muokkaa yht\u00e4 helposti miehen asun ilmett\u00e4 kuin vaka vanha solmio.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Jonkinlaisia kaulavaatteita on k\u00e4ytetty tuhansia vuosia sek\u00e4 ilmastolta suojautumiseen ett\u00e4 koristautumiseen. Muinaisen Kiinan Qin-valtakuntaa hallinnut Qin Shi Huangdi haudattiin vuoden …
keep reading<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_links_to":"","_links_to_target":""},"categories":[88,14],"tags":[],"class_list":["post-279","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-esseita","category-solmiot"],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/279","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=279"}],"version-history":[{"count":15,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/279\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9037,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/279\/revisions\/9037"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=279"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=279"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=279"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}