{"id":2632,"date":"2009-12-18T14:26:46","date_gmt":"2009-12-18T11:26:46","guid":{"rendered":"http:\/\/www.keikari.com\/blogi\/?p=2632"},"modified":"2015-03-20T16:05:47","modified_gmt":"2015-03-20T13:05:47","slug":"klassisen-tyylin-maaritelma","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/klassisen-tyylin-maaritelma\/","title":{"rendered":"Klassisen tyylin m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4"},"content":{"rendered":"

Keikarin foorumilla k\u00e4yty (toistaiseksi) lyhyk\u00e4inen keskustelu<\/a> pukeutumisen filosofiasta on t\u00e4m\u00e4nkertaisen artikkelin innoittaja. Aloitan pukeutumisen syist\u00e4 ja laajennan klassisen tyylin olemuksen puolelle, mutta toivon mukaan v\u00e4ltyn kajoamasta metafyysiseen kontemplointiin, joka harvoin tuo tulosta.<\/p>\n

Ihmiset pukeutuvat, koska heid\u00e4n t\u00e4ytyy. Evoluutio ei ole suonut lajille kovin kummoista suojaa elementeilt\u00e4, eik\u00e4 ajan saatossa kadonnut karvoituskaan ole omiaan edist\u00e4m\u00e4\u00e4n selviytymist\u00e4. Mary Bellisin teos “The History of Clothing” toteaa ihmislajin varhaisimpien edustajien siirtyneen k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n vaatteita noin 200 000 vuotta sitten. T\u00e4rkein vaikuttava tekij\u00e4 on ollut kullakin alueella vallitseva ilmasto ja luonnonvoimilta suojautuminen, mutta mukaan mahtuu my\u00f6s vahva annos sosiaalista stratifikaatiota. Ryhmien sis\u00e4isen j\u00e4rjestyksen ja yksil\u00f6iden erottautumisen esitt\u00e4miseksi vaatteista on luotu yh\u00e4 mutkikkaampia, ja niihin on liitetty eri\u00e4vi\u00e4 merkityksi\u00e4. Ilmaston ja ihmisten v\u00e4lisen vuorovaikutuksen oheen liitt\u00e4isin vahvasti kulttuurin kolmantena pukeutumiseen eniten vaikuttaneena tekij\u00e4n\u00e4. Jokainen kulttuuri on oma pieni kosmoksensa, joka haluaa kuulua omaan ryhm\u00e4\u00e4ns\u00e4 ja olla kuulumatta muihin.<\/p>\n

Viimeisen 100 vuoden ajan miesten klassinen tyyli on muuttunut vuosikymmenest\u00e4 toiseen, mutta suuret linjat ovat s\u00e4ilyneet. Kaksi- tai kolmiosainen puku, kauluspaita, solmio, taskuliina, pukusukat ja reunoskeng\u00e4t ovat yh\u00e4 yhten\u00e4inen kokonaisuus kuten 1900-luvun alussa. Muutoksista suurimmat ovat kohdanneet materiaaleja sek\u00e4 leikkauksia. Museoissa s\u00e4ilyneiden vaatteiden perusteella vaatekankaat olivat sit\u00e4 paksumpia, karkeampia ja kest\u00e4v\u00e4mpi\u00e4, mit\u00e4 kauemmas ajassa kuljetaan. Osaltaan selityksen\u00e4 ovat erilaisuudet n\u00e4iden aikakausien kudontatekniikoissa sek\u00e4 jalostetuissa tuotantoel\u00e4imiss\u00e4, mutta my\u00f6s puhtaan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6lliset seikat vaikuttavat. Ilmastointi ja keskusl\u00e4mmitys ovat melkoisen tuoreita keksint\u00f6j\u00e4, joten vaikkapa 20-luvun herrasmiehen tuli pukeutua l\u00e4mpim\u00e4sti my\u00f6s sis\u00e4tiloissa. Tuhdit kankaat my\u00f6s kestiv\u00e4t k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 kauan, eik\u00e4 kansa ollut keskim\u00e4\u00e4rin vaurasta. Vahvoja kankaita suosittiin, sill\u00e4 ne kestiv\u00e4t ja auttoivat. Vanhat valokuvat puolestaan kertovat, ett\u00e4 1900-luvun alussa puvuntakkien kaulukset olivat hyvin pieni\u00e4 sek\u00e4 korkealle leikattuja, my\u00f6s erilaisia puku-, irtotakki-, housu-, liivi- ja paitamalleja oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 valtaisasti. Nykyisin valikoima on k\u00f6yhtynyt.<\/p>\n

Klassista miesten tyyli\u00e4 on hyvin vaikea m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 tyhjent\u00e4v\u00e4sti, sill\u00e4 erilaiset tulkinnat, perinteet ja muuttujat ovat lukuisia. Kenties varminta on todeta, ett\u00e4 l\u00e4nsimainen klassinen tyyli on kunkin aikakauden eliitin, virkamiesten, kaupank\u00e4yjien sek\u00e4 poliittisen sektorin pukeutumista. N\u00e4m\u00e4 tahot ovat kaikkina aikakausina m\u00e4\u00e4ritelleet “hyv\u00e4n maun” sek\u00e4 “herrasmiehelle” sopivan k\u00e4yt\u00f6ksen ja asun, joskin taustalla on muitakin vahvoja tekij\u00f6it\u00e4. N\u00e4iden joukkoon lukeutuvat kunkin maan kulttuuri, vaatteiden valmistustavat sek\u00e4 niinkin satunnaiset ilmi\u00f6t kuin sota-ajan kangass\u00e4\u00e4ntely. Viimeisen vuoksi 30-luvun Amerikassa liivipuvut liki katosivat katukuvasta. Klassinen miesten tyyli on my\u00f6s enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6idyist\u00e4 vaatteista koostuvaa. Tyyli pohjautuu mittasuhteilla, harmonialla ja yksinkertaisille v\u00e4ri- ja kuvioyhdistelmille. T\u00e4ydent\u00e4v\u00e4\u00e4 m\u00e4\u00e4rittely\u00e4 tuskin voi antaa, sill\u00e4 l\u00e4nsimainen pukeutuminen on vapautunut miltei kaikista normeista ja pukumies ei ole en\u00e4\u00e4 entisens\u00e4. Nykyisin melkein kaikki k\u00e4y ja kaikkea tulee siet\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Monista muuttujista huolimatta kaikki palautuu takaisin yhteen mieheen, George Bryan “Beau<\/a>” Brummelliin. Ennen h\u00e4nt\u00e4 l\u00e4nsimaiset herrasmiehet olivat parfymoituja pitsi-, sametti- ja marenkikakkuja, jotka kekkuloivat naurettavan kokoisissa peruukeissa jo ennen puoltap\u00e4iv\u00e4\u00e4. Beau asetti herrasmiehen asuun sopiviksi ominaisuuksiksi vaatimattomuuden, istuvuuden, pelkistetyt v\u00e4rit sek\u00e4 maskuliinisuuden. H\u00e4nen laivastonsininen lievetakkinsa oli ensimm\u00e4inen modernin puvun kantamuoto, joka on vuosisatojen kuluessa leikattu yh\u00e4 lyhyemm\u00e4ksi ja monik\u00e4ytt\u00f6isemm\u00e4ksi kokonaisuudeksi. Klassinen miesten tyyli tulee aina palautumaan Beaun asettamiin normeihin, mutta ei rajoittumaan niihin. Italialainen sprezzatura<\/em>, amerikkalainen rento meininki sek\u00e4 englantilainen virallinen j\u00e4ykkyys ovat vahvimmat kolme katsantoa, joihin pukumiehen olemus voidaan jakaa. N\u00e4m\u00e4 kolme maata my\u00f6s hallitsevat 2000-luvun tyylimarkkinoita, muoti j\u00e4\u00e4k\u00f6\u00f6n ranskalaisille ja muille ilmi\u00f6st\u00e4 kohkaaville.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Keikarin foorumilla k\u00e4yty (toistaiseksi) lyhyk\u00e4inen keskustelu pukeutumisen filosofiasta on t\u00e4m\u00e4nkertaisen artikkelin innoittaja. Aloitan pukeutumisen syist\u00e4 ja laajennan klassisen tyylin olemuksen …
keep reading<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_links_to":"","_links_to_target":""},"categories":[88],"tags":[],"class_list":["post-2632","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-esseita"],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2632","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2632"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2632\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9645,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2632\/revisions\/9645"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2632"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2632"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2632"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}