Viime vuosina yh\u00e4 useampi ilmi\u00f6 on p\u00e4\u00e4ssyt nauttimaan luksus-etuliitteen seurasta. Markkinoijat tuputtavat luksuslomia, -peitteit\u00e4, -hotellipaketteja, -hoitoja, -kosmetiikkaa, -vaatteita ja kaiken kruununa \u201darjen luksusta\u201d. Sana on kokenut vahvan inflaation. Elintason nousu on taannut hieman tanakampia tilej\u00e4 yh\u00e4 useammalle suomalaiselle ja suureen l\u00f6yh\u00e4sti m\u00e4\u00e4ritelt\u00e4v\u00e4\u00e4n keskiluokkaan luksuksen hokeminen on suunnattu vahvimmin. Olen lukenut jopa halvasta luksuksesta, t\u00e4st\u00e4 oksymoroneista suurimmasta. En muista kohdanneeni ainuttakaan kolumnia, jossa k\u00e4sitelt\u00e4isiin luksus-k\u00e4sitteen olemusta, joten tartun aiheeseen itse.<\/p>\n
Niin sanotut luksusmarkkinat ovat olleet suuressa kasvussa jo lukuisia vuosia. Yorkin yliopiston selvitys vuodelta 2000 kertoi maailmanlaajuisten luksushy\u00f6dykkeiden ja -palveluiden arvoksi noin 170 miljardia dollaria. Suuri osa potista kertyi korkeatasoisista juomista, kuten konjakeista, samppanjasta sek\u00e4 viskeist\u00e4, mukana on luonnollisesti my\u00f6s muotihuoneiden lonkeroiden lailla laajeneva tarjonta. Suurimmat markkinat olivat USA:ssa, tiukasti per\u00e4ss\u00e4 kuluttivat Hong Kong, Japani, Kiina, Saksa, Italia, Ranska, Iso-Britannia, Brasilia, Espanja sek\u00e4 Sveitsi. Ennen kaikkea luksus n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 toimivan sosioekonomisena merkkin\u00e4 kantajansa menestyksest\u00e4 tai asemasta, mist\u00e4 esimerkkin\u00e4 mauttomat ja alati kookkaammiksi kasvavat logot. Markkinoinnilla on valtaisa merkitys, sill\u00e4 Bossin ja Armanin kaltaiset menestyksekk\u00e4\u00e4t valmistajat eiv\u00e4t puhtaasti raaka-aineita ja ty\u00f6n j\u00e4lke\u00e4 tarkastellen ole luksusta. Ne eiv\u00e4t ole korkeaa laatua, mutta kaikki tuntevat merkit. Sen sijaan Brionin, Kitonin, John Lobbin ja Swaine Adeney Briggin kaltaiset aidosti tasokkaat yhti\u00f6t ovat harvan tuntemat. Niiden ei tarvitse juurikaan mainostaa tai koreilla logoilla, sill\u00e4 asiakkaat eiv\u00e4t hakeudu heid\u00e4n luokseen toitottaakseen jokaiselle vastaantulijalle erinomaisuuttaan. He, jotka valmistajat tuntevat, kyll\u00e4 tunnistavat pienetkin vivahteet joihin yhti\u00f6t luottavat.<\/p>\n
Ollakseen luksusta, hy\u00f6dykkeen tai palvelun tulee olla rajoitetusti saatavilla. Se on joko kallista, harvoin tarjolla taikka vain valikoidun joukon saatavilla. Vaatteissa luksus tarkoittaa vaikeutettua saatavuutta, kalliita materiaaleja taikka k\u00e4sity\u00f6t\u00e4. Ei ole olemassa “halpaa luksusta”, sill\u00e4 t\u00e4m\u00e4 sotii sanan koko olemusta vastaan. Kaikkein kiinnostavin pulmakohta on kuitenkin se, mist\u00e4 voidaan puhua luksuksena. Yhdelle Armanin puku on unelmien t\u00e4yttymys, toiselle tuhannen euron valmispuku on luksusta, kolmas mielt\u00e4\u00e4 k\u00e4sitteen vasta r\u00e4\u00e4t\u00e4lin luomusten yhteydess\u00e4. Periaatteessa kaikki kolme vaihtoehtoa ovat enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n luksusta, sill\u00e4 peruspuvun saa t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 noin sadalla eurolla. Kaikki t\u00e4m\u00e4n yli menev\u00e4 on jollakin tavoin enemm\u00e4n vaivaa vaatinutta, ja saa osakseen luksuksen kultaista auraa. On olemassa erinomaisia l\u00f6yt\u00f6j\u00e4, joita kirpputoreille ja alennusmyynteihin suuntaava voi tehd\u00e4 saadakseen jotakin rajoitettua omakseen. T\u00e4m\u00e4 kuitenkin johtaa suorastaan ontologisiin ongelmiin. Onko kirpputorilta kymmenell\u00e4 eurolla poistettu r\u00e4\u00e4t\u00e4lity\u00f6n helmi luksusta? Onko parilla sadalla k\u00e4ytettyn\u00e4 hankittu tuhansien arvoinen jalkinepari luksusta? Jos kuka tahansa olisi voinut saada saman vaatteen tai asusteen murto-osalla alkuper\u00e4isest\u00e4 hinnasta, voidaanko en\u00e4\u00e4 puhua luksustuotteesta?<\/p>\n
Oli miten oli taikka ei, inhoan luksus-sanaa. Mielest\u00e4ni\u00a0 luksusta ei ole edes olemassa, vaan ainoastaan laadullisia eroja palveluiden tai hy\u00f6dykkeiden v\u00e4lill\u00e4. Jalkineiden nahkapohjista voi v\u00e4itell\u00e4 verkon tyylifoorumeilla loputtomiin, mutta t\u00e4m\u00e4 ei muuta sit\u00e4 seikkaa, ett\u00e4 vuosisatojen k\u00e4yt\u00f6n perusteella tammiparkitut pohjat on havaittu luonnonmateriaaleista kaikkein kest\u00e4vimmiksi. Ne ovat kalliimmat ja vaivalloisemmat valmistaa kuin muut vaihtoehdot, mutta ne eiv\u00e4t silti ole luksusta. Ne ovat vain laadullisesti korkeammalla tasolla. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n r\u00e4\u00e4t\u00e4lilt\u00e4 tilattu puku ei ole luksusta, vaan \u00e4\u00e4rimm\u00e4ist\u00e4 laatua kaikkein vaativimmalle pukeutujalle. Sen sijaan vissi ero vallitsee laadun tavoittelun ja pr\u00f6yst\u00e4ilyn v\u00e4lill\u00e4. Kukaan ei voi v\u00e4itt\u00e4\u00e4 sateenvarjon olevan laadullisesti korkeammalla tasolla hopeisen kahvan ansiosta; lopputulos on vain mauton yritys erottautua ja hieroa rahojaan vasten toisten kasvoja. Samaa ajatusketjua voi soveltaa vaikkapa kullattuun sytyttimeen, t\u00e4yskashmirvillaiseen pukuun, timanttikoristeiseen kelloon tai suurella karaattim\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 toteutettuihin kalvosinnappeihin. N\u00e4m\u00e4 kaikki ovat vain \u00e4\u00e4rimm\u00e4ist\u00e4 mauttomuutta ja oman erinomaisuutensa keinotekoista p\u00f6nkitt\u00e4mist\u00e4. Luksus-termi tulisi poistaa. On vain laadullisia eroja, jotka riippuvat m\u00e4\u00e4rittelij\u00e4st\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Viime vuosina yh\u00e4 useampi ilmi\u00f6 on p\u00e4\u00e4ssyt nauttimaan luksus-etuliitteen seurasta. Markkinoijat tuputtavat luksuslomia, -peitteit\u00e4, -hotellipaketteja, -hoitoja, -kosmetiikkaa, -vaatteita ja kaiken …
keep reading<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_links_to":"","_links_to_target":""},"categories":[88,51],"tags":[],"class_list":["post-2624","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-esseita","category-sanastoa"],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2624","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2624"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2624\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6862,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2624\/revisions\/6862"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2624"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2624"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2624"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}