Sir N\u00f6el Peirce Coward oli englantilainen n\u00e4ytelm\u00e4kirjailija, novellisti, kirjailija, s\u00e4velt\u00e4j\u00e4, ohjaaja, n\u00e4yttelij\u00e4 sek\u00e4 laulaja. H\u00e4net tunnettiin nokkelana, \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen huoliteltuna ja Time-lehden mukaan “yhdistelm\u00e4n\u00e4 koppavaa ja hurmaavaa.” Coward oli my\u00f6s yksi 1900-luvun merkitt\u00e4vimmist\u00e4 dandyist\u00e4 ja Oscar Wilden veroinen sukkela sananiekka, joka henkil\u00f6kohtaisista erikoisuuksistaan huolimatta oli aina yleis\u00f6n rakastama showmies. On aika tutustua legendaan.<\/p>\n
El\u00e4m\u00e4 ja teot<\/strong><\/p>\n N\u00f6el Coward syntyi 16.12. 1899 Lontoossa pianokauppias Arthur Cowardin ja koti\u00e4iti Violet Cowardin toiseksi pojaksi. Is\u00e4 ei ollut kaksinen bisnesmies, joten perheen rahapuoli oli jatkuvasti kehnolla tolalla ja toimeentulo vaikeaa. N\u00f6el oli innokas esiintyj\u00e4 jo lapsena, ja osallistui amat\u00f6\u00f6rikonsertteihin jo 7-vuotiaana. H\u00e4n k\u00e4vi Chapel Royalin kuorokoulussa, mutta ei saanut muutoin juurikaan koulutusta. T\u00e4st\u00e4 huolimatta pieni N\u00f6el oli suorastaan raivop\u00e4inen lukutoukka, joka ahmi teoksia omin p\u00e4in. H\u00e4nen onnekseen \u00e4iti Violet oli kunnianhimoinen, ja n\u00e4ki aiheelliseksi l\u00e4hett\u00e4\u00e4 pojan tanssikouluun. N\u00f6elin ensimm\u00e4inen varsinainen esiintyminen oli n\u00e4ytelm\u00e4ss\u00e4 The Goldfish, jossa h\u00e4n esiintyi vuonna 1911.<\/p>\n <\/span><\/a><\/sup><\/p>\n Tanssikoulun johtaja Charles Hawtrey huomasi pojan kyvyt ja antoi h\u00e4nelle osan n\u00e4ytelm\u00e4st\u00e4 Where the Rainbow Ends. Seuraavat vuodet N\u00f6el esiintyi kymmeniss\u00e4 n\u00e4ytelmiss\u00e4, baleteissa ja esityksiss\u00e4 ymp\u00e4ri Lontoota. Vuonna 1913 sulokasvoinen nuorukainen p\u00e4\u00e4tyi seurapiirimaalari Philip Streatfeildin suojatiksi ja kenties my\u00f6s rakastajaksi. T\u00e4m\u00e4 esitteli 14-vuotiaan N\u00f6elin tuttavalleen rouva Astley Cooperille ja h\u00e4nen seurapiiriyst\u00e4villeen. Mesenaatti kuoli tuberkuloosiin vuonna 1915, mutta rouva Cooper tuki ja kannusti aktiivisesti N\u00f6elia eteenp\u00e4in urallaan. Coward oli seuraavina vuosina yleinen vieras rouvan kartanossa. Ensimm\u00e4isen maailmansodan ajan nuorikko jatkoi esiintymist\u00e4 totuttuun tapaan, sill\u00e4 armeijassa h\u00e4net todettiin ep\u00e4sopivaksi aktiivipalvelukseen tuberkuloositaipumuksen vuoksi. Yhdeks\u00e4n kuukauden vaihteleva sairastelu p\u00e4\u00e4tti lyhyeksi j\u00e4\u00e4neen sotilasuran tehokkaasti.<\/p>\n Vuonna 1918 Coward ryhtyi kirjoittamaan lyhytkertomuksia tukeakseen perhett\u00e4\u00e4n taloudellisesti. H\u00e4n myi niit\u00e4 vaihteleviin lehtiin, ja kokeili taitojaan my\u00f6s n\u00e4ytelm\u00e4kirjailijana yhdess\u00e4 yst\u00e4v\u00e4ns\u00e4 Esm\u00e9 Wynnen kanssa. Vuonna 1920 Coward esiintyi p\u00e4\u00e4osassa itse kirjoittamassaan n\u00e4ytelm\u00e4ss\u00e4 “I’ll Leave It To You”. Luomus oli kepe\u00e4 komedia, josta The Times -lehden kriitikko kirjoitti hyvin suotuisan arvion. 20-luvun alkuaikoina h\u00e4n my\u00f6s tapasi Lorn McNaughtanin, josta tuli N\u00f6elin henkil\u00f6kohtainen sihteeri yli 40 vuoden ajaksi. Vuonna 1921 Coward suuntasi ensi kerran Amerikkaan, etsien tuottajia n\u00e4ytelmilleen. Vaikka t\u00e4m\u00e4 yritys ei onnistunut, h\u00e4n koki Broadway-teattereiden tarjonnan \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen stimuloivaksi. Vaivalloinen taival Atlantin halki oli loppujen lopuksi ratkaiseva, sill\u00e4 Broadwayn tahti ja nokkeluudet p\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t olennaisina vaikuttajina Cowardin tuleviin n\u00e4ytelmiin.<\/p>\n <\/span><\/a><\/sup><\/p>\n <\/span><\/a><\/sup><\/p>\n <\/span><\/a><\/sup><\/p>\n N\u00f6elin ensimm\u00e4inen menestysteos oli “The Young Idea”, joka tuli esitykseen Lontoossa vuonna 1923. Huumorin\u00e4ytelm\u00e4 sai kovasti suitsutusta kriitikoilta ja toi Cowardin suuremman yleis\u00f6n tuntoon. Vuotta my\u00f6hemmin taiteilija saavutti ensi kerran tuntuvaa taloudellista menestyst\u00e4 n\u00e4ytelm\u00e4ll\u00e4 “The Vortex”, joka kertoi nymfomaanista seurapiirileidist\u00e4 ja t\u00e4m\u00e4n kokaiiniin koukuttuneesta pojasta. Esitys oli aikanaan shokeeraava, sill\u00e4 se kuvasi voimakkain kohtauksin seksuaalista itsekkyytt\u00e4 ja huumeidenk\u00e4ytt\u00f6\u00e4 yl\u00e4luokan keskuudessa. Luonnollisesti t\u00e4m\u00e4 m\u00e4ss\u00e4ilev\u00e4 asetelma kiehtoi yleis\u00f6\u00e4, joka tungeksi suurin joukoin West Endin teatteriin. N\u00e4ytelm\u00e4n esityskuukausien aikana Coward tapasi amerikkalaisen p\u00f6rssimeklari Jack Wilsonin, josta tuli pian h\u00e4nen talousvastaavansa ja rakastajansa. Wilson k\u00e4ytti asemaansa varastaakseen Cowardilta, mutta rakastunut taiteilija k\u00e4\u00e4nsi toisen posken t\u00e4lle sek\u00e4 meklarin juopottelutaipumuksille. N\u00e4ytelm\u00e4n suurmenestys nostatti suuren kysynn\u00e4n uusille Coward-n\u00e4ytelmille sek\u00e4 Englannissa ett\u00e4 USA:ssa.<\/p>\n Vuonna 1925 syntyi klassikon aseman saavuttanut n\u00e4ytelm\u00e4 “Hay Fever”, jota The Times -lehden kriitikko on verrannut Oscar Wilden n\u00e4ytelm\u00e4\u00e4n “The Importance of Being Earnest”. Cowardin komiikka oli siirtynyt uudelle tasolle, sill\u00e4 naurut eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 riippuneet erillisist\u00e4 jekuista, vaan puhtaasti hahmojen vuorovaikutuksesta. Menestyksell\u00e4 oli kuitenkin hintansa. Kes\u00e4kuussa 1925 per\u00e4ti nelj\u00e4 Cowardin n\u00e4ytelm\u00e4\u00e4 oli py\u00f6rityksess\u00e4 West Endin teattereissa. H\u00e4n kirjoitti uusia nopeaan tahtiin, samalla esiintyen vakituisesti sek\u00e4 omissa n\u00e4ytelmiss\u00e4\u00e4n ett\u00e4 toisten luomissa. Vuonna 1926 Coward kaatui uupumuksesta “The Constant Nymph” -esityksen lavalla, ja joutui pitk\u00e4lle hermolomalle Hawaijille. Lohtua kuitenkin toi pian saavutettava asema: vuoteen 1929 menness\u00e4 Coward oli yksi maailman parhaiten tienaavista kirjoittajista, ja sai hieroa k\u00e4si\u00e4\u00e4n yhteen nykyrahassa noin kahden ja puolen miljoonan euron vuosittaista tukkua vasten.<\/p>\n 1930-luvun suuri maailmanlaajuinen lama oli Cowardille eritt\u00e4in tuottoisaa aikaa. H\u00e4n kirjoitti koko joukon menestyksekk\u00e4it\u00e4 komedioita, draaman\u00e4ytelmi\u00e4 sek\u00e4 omaan tyyliins\u00e4 uskaliaita kertomuksia, mutta my\u00f6s levytti osan tunnetuimmista kappaleistaan. Esimerkiksi “Design For Living” ei koskaan saapunut Englantiin, sill\u00e4 biseksuaalisuuden ja ryhm\u00e4seksin teemat eiv\u00e4t koskaan olisi l\u00e4p\u00e4isseet ajan sensuuria. N\u00e4ytelm\u00e4 sai ensi-iltansa New Yorkissa vuonna 1932. Toisen maailmansodan aikana Coward hylk\u00e4si teatterin ja teki osansa Iso-Britannian puolesta. H\u00e4n johti brittien propagandatoimistoa Pariisissa ja t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen siirtyi Britannian salaisen palvelun leipiin. Salaisen toimeksiannon mukaan h\u00e4nen tuli k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 asemaansa tunnettuna taiteilijana suostutellakseen amerikkalaisia auttamaan Englantia. My\u00f6hemmin paljastui, ett\u00e4 Cowardin nimi oli p\u00e4\u00e4tynyt saksalaisten mustalle listalle: mik\u00e4li Saksa olisi valloittanut Englannin, Coward olisi murhattu H.G. Wellsin ja Virginia Woolfin kaltaisten taiteilijoiden joukossa.<\/p>\n Churchillin mielest\u00e4 Cowardilla oli suurin arvo brittil\u00e4isten sotilaiden viihdytt\u00e4j\u00e4n\u00e4, ja pettyneen\u00e4 n\u00e4yttelij\u00e4-koomikko-laulaja ryhtyi toimeen ja kiersi sotilastukikohtia ymp\u00e4ri maailman. Cowardin sota-aikain kest\u00e4vin luomus on musta komedia “Blithe Spirit”, jossa novelisti tutkii okkultismia ja palkkaa avukseen meedion. N\u00e4ytelm\u00e4\u00e4 on esitetty tuhansia kertoja sek\u00e4 Englannissa ett\u00e4 USA:ssa. Sodan j\u00e4lkeen Coward jatkoi uraansa n\u00e4ytelmien, komedioiden, laulujen sek\u00e4 nokkeluuksien luojana ja esiintyi lukuisissa elokuvissa. Satunnaisia sora\u00e4\u00e4ni\u00e4 lukuun ottamatta h\u00e4n oli yleis\u00f6n ja kriitikoiden rakastama nero, jonka homoseksuaalisuudesta vaikenivat kaikki aina N\u00f6elia itse\u00e4\u00e4n my\u00f6den.<\/p>\n <\/span><\/a><\/sup><\/p>\n <\/span><\/a><\/sup><\/p>\n <\/span><\/a><\/sup><\/p>\n <\/span><\/a><\/sup><\/p>\n 60-luvun loppupuolella Coward k\u00e4rsi kovin valtimokovettumataudista, joka oli vuosien varrella vain pahentunut. “Suite in Three Keys” -n\u00e4ytelm\u00e4ss\u00e4 yleis\u00f6 sai kokea ik\u00e4\u00e4ntyneen dandyn, joka k\u00e4rsi muistikatkoksista. Pian t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen h\u00e4n vet\u00e4ytyi n\u00e4yttelemisest\u00e4 kokonaan, mutta lohtua toi aatelointi ritari Sir N\u00f6el Cowardiksi vuonna 1969. My\u00f6hemmin Coward p\u00e4\u00e4si my\u00f6s j\u00e4seneksi Iso-Britannian Royal Society of Literatureen. 26.3. vuonna 1973 t\u00e4ll\u00f6in 73-vuotias n\u00e4ytelm\u00e4kirjailija kuoli kotonaan Jamaikalla syd\u00e4nkohtaukseen. H\u00e4net haudattiin kolme p\u00e4iv\u00e4\u00e4 my\u00f6hemmin saaren pohjoisrannikolle. Kaksi kuukautta my\u00f6hemmin Lontoossa pidettiin muistojumalanpalvelus, jossa John Betjeman, John Gielgud, Laurence Olivier, Yehudi Menuhin ja muut merkkihenkil\u00f6t osoittivat kunnioituksensa edesmennytt\u00e4 legendaa kohtaan. My\u00f6s kuningatar\u00e4iti Elizabeth teki osansa paljastamalla muistokiven Westminster Abbeyn hautausmaan taiteilijakulmassa. Kuningatar my\u00f6s paljasti vuonna 1988 Cowardin patsaan Theatre Royalinyhteydess\u00e4. Kaiken arvonannon lis\u00e4ksi vuonna 2006 restauroitu Albery-teatteri nimettiin uudelleen N\u00f6el Coward Theatreksi<\/p>\n Persoona<\/strong><\/p>\n N\u00f6el Coward oli homoseksuaali, mutta ajan tapojen mukaan asiasta ei puhuttu julkisesti. Taiteilija itse uskoi vahvasti, ettei h\u00e4nen henkil\u00f6kohtainen el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 kuulunut yleis\u00f6n tietouteen. Edes 1960-luvulla h\u00e4n ei suostunut my\u00f6nt\u00e4m\u00e4\u00e4n julkisesti seksuaalista suuntaumustaan, vaan totesi haastattelussa kuivasti: “Worthingtonissa on yh\u00e4 muutama vanharouva jotka eiv\u00e4t tied\u00e4.” T\u00e4st\u00e4 huolimatta Coward pyysi sihteeri\u00e4\u00e4n Cole Lesleyt\u00e4 kirjoittamaan avoimen el\u00e4m\u00e4kerran jahka taiteilija oli kuollut ja kuopattu. Yleis\u00f6n janoamia yksityiskohtia nousi aikanaan esiin, kuten Cowardin inho penetratiivista kopulointia kohtaan. Taiteilijan suhteista t\u00e4rkein oli 40-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 alkanut kumppanuus etel\u00e4-afrikkalaisen n\u00e4yttelij\u00e4 Graham Paynin kanssa. Suhde kesti aina Cowardin kuolemaan saakka.<\/p>\n Cowardia ihailtiin ja rakastettiin suuresti anteliaana ja yst\u00e4v\u00e4llisen\u00e4 miehen\u00e4, joka tuki erityisesti heit\u00e4 jotka kohtalon oikusta joutuivat k\u00e4rsim\u00e4\u00e4n. Lukuisia tarinoita on kirjattu siit\u00e4, miten h\u00e4n on maksanut yst\u00e4viens\u00e4 ja tuttaviensa velkoja tai tukenut heit\u00e4 h\u00e4d\u00e4ss\u00e4. 50-luvulla Coward muutti pois Englannista verosyist\u00e4, ja sai osakseen voimakasta kritiikki\u00e4 maan lehdist\u00f6lt\u00e4. H\u00e4n omisti kodit Bermudasta, Sveitsist\u00e4 sek\u00e4 Jamaikalta ja sukkuloi niiden v\u00e4lill\u00e4 loppuel\u00e4m\u00e4ns\u00e4 ajan. Coward oli poliittisilta mielipiteilt\u00e4\u00e4n enimm\u00e4kseen konservatiivinen, uskonnollisissa keskusteluissa h\u00e4n mainitsi agnostisismin. \u00c4\u00e4nt\u00e4myksellisist\u00e4 syist\u00e4 Coward kirjoitti etunimens\u00e4 yl\u00e4pistein N\u00f6el, mutta lehdist\u00f6 ei seurannut taiteilijan toiveita.<\/p>\n Dandyn imago<\/strong><\/p>\n Dick Richardsin el\u00e4m\u00e4kerrassa N\u00f6el Coward kysyy: “Miksi minun aina oletetaan pukeutuvan aamutakkiin, polttavan savuketta pitk\u00e4ss\u00e4 imukkeessa ja sanovan ‘kultaseni, kuinka ihanaa’?” Vastaus oli itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4, koska Coward oli luonut itsest\u00e4\u00e4n tarkoin punnitun kuvan mediassa. Melko k\u00f6yh\u00e4n kaupunkilaisperheen poika oli nuorena p\u00e4\u00e4ssyt seurapiireihin ja omaksunut yl\u00e4luokan esteettiset k\u00e4sitykset. H\u00e4n pukeutui aamutakkiin ensi kerran kirjoittamassaan pahamaineisessa “The Vortex” -komediassa ja toisti t\u00e4m\u00e4n lukuisissa rooleissa esimerkiksi”Private Lives”- ja “Present Laughter” -n\u00e4ytelmiss\u00e4.<\/p>\n <\/span><\/a><\/sup><\/p>\n <\/span><\/a><\/sup><\/p>\n <\/span><\/a><\/sup><\/p>\n <\/span><\/a><\/sup><\/p>\n <\/span><\/a><\/sup><\/p>\n <\/span><\/a><\/sup><\/p>\n V\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti saatuaan menestyst\u00e4 osakseen Coward ryhtyi siistim\u00e4\u00e4n imagoaan: jo varhaisessa lehdist\u00f6kuvassa taiteilija istuu s\u00e4ngyss\u00e4 savukkeen ja imukkeen kera. Uransa alussa h\u00e4n p\u00e4\u00e4sti keikaroinnin valloilleen ja pukeutui kuten oletti yleis\u00f6n haluavan N\u00f6elinsa pukeutuvan. My\u00f6hemmin Coward kuitenkin v\u00e4hensi pallokuvioisen aamutakin ja imukkeen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4, sill\u00e4 h\u00e4n ei halunnut antaa yleis\u00f6lle aihetta pilkkaan asti. Vuoden 1969 Time-lehdess\u00e4 todetaan, ettei Cowardin suurin yksitt\u00e4inen lahjakkuus ollut s\u00e4velt\u00e4misess\u00e4, kirjoittamisessa, n\u00e4yttelemisess\u00e4 tai ohjaamisessa, vaan henkil\u00f6kohtaisen tyylikkyyden huokumisessa. Dandy oli dandy my\u00f6s ilman vaatteita, mutta aivan erityisesti taiten pukeutuneena.<\/p>\n Cowardin omaleimainen lyhyt ja nopea puhetyyli oli per\u00e4isin lapsuudesta: h\u00e4nen kuuro \u00e4itins\u00e4 pystyi lukemaan huulilta paljon tehokkaammin, kun N\u00f6el lyhensi puhettaan. T\u00e4m\u00e4 puhetyyli my\u00f6s auttoi Cowardia p\u00e4\u00e4sem\u00e4\u00e4n eroon liev\u00e4st\u00e4 s-viasta. Taiteilijalla oli menestyksen my\u00f6t\u00e4 my\u00f6s kookas ego, mutta h\u00e4n kykeni vitsailemaan aiheesta. Er\u00e4\u00e4ss\u00e4 haastattelussa Coward totesi: “K\u00e4sitykseni omasta t\u00e4rkeydest\u00e4ni maailmalla on melkoisen pieni. Sen sijaan k\u00e4sitykseni t\u00e4rkeydest\u00e4ni itselleni on huomattava.” Kun Time-lehden kirjoittaja pahoitteli 70-vuotiaan Cowardin kymmenien henkil\u00f6kohtaisten syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4haastattelujen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, taiteilija totesi: “En suinkaan ole pahoillani. Aihe kiehtoo minua.”<\/p>\n <\/span><\/a><\/sup> Aina moitteettomasti esiintynyt Coward oli p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt haluavansa el\u00e4m\u00e4lt\u00e4 vain parasta. Vauraus, kontaktit, vaikutusvalta ja suosio takasivat kaiken t\u00e4m\u00e4n, mutta mukana tuli ilke\u00e4mielinen englantilainen lehdist\u00f6 sek\u00e4 yleis\u00f6n asettamat paineet. Vaikka homoseksuaali taiteilija sai el\u00e4\u00e4 vailla kahnauksia, alituinen inhottuun v\u00e4hemmist\u00f6\u00f6n kuulumisen paine ei suinkaan helpottanut el\u00e4m\u00e4\u00e4. Sir N\u00f6el Coward oli huomattavan tuottelias viihdetaiteilija, jota rakastettiin erityisesti Amerikassa ja Englannissa. H\u00e4nen henkil\u00f6kohtainen el\u00e4m\u00e4ntyylins\u00e4, karismansa, hienostuneisuutensa ja nokkeluutensa tekev\u00e4t Cowardista 1900-luvun Oscar Wilden, jonka merkitys teatterimaailmassa tuntuu yh\u00e4.<\/p>\n <\/span><\/a><\/sup><\/p>\n Cowardin n\u00e4ytelmi\u00e4:<\/p>\n Cowardin musikaaleja sek\u00e4 s\u00e4velmi\u00e4:<\/p>\n Cowardin tunnetuimpia kappaleita, jotka h\u00e4n on s\u00e4velt\u00e4nyt ja\/tai sanoittanut, ovat:<\/p>\n T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Cowardin perint\u00f6\u00e4 pit\u00e4\u00e4 yll\u00e4 The N\u00f6el Coward Estate, joka hoitaa my\u00f6s taiteilijan sivustoa osoitteessa www.noelcoward.com<\/a>. Herran televisiotaltiointeja voi tarkastella Youtubessa linkin<\/a> takana.<\/p>\n Tekij\u00e4noikeudet est\u00e4v\u00e4t kuvien lataamisen, mutta linkitys toimii. Ohessa N\u00f6el:<\/p>\n Nuorena<\/a><\/p>\n Sivulta<\/a><\/p>\n Savukkeella<\/a><\/p>\n Aavikolla<\/a><\/p>\n Polo-takissa<\/a><\/p>\n Ik\u00e4miehen\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Sir N\u00f6el Peirce Coward oli englantilainen n\u00e4ytelm\u00e4kirjailija, novellisti, kirjailija, s\u00e4velt\u00e4j\u00e4, ohjaaja, n\u00e4yttelij\u00e4 sek\u00e4 laulaja. H\u00e4net tunnettiin nokkelana, \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen huoliteltuna ja … \n
\n
\n
\n
\n
keep reading<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_links_to":"","_links_to_target":""},"categories":[76,19],"tags":[],"class_list":["post-2529","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-arbiter-elegantiarum","category-dandyismi"],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2529","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2529"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2529\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4799,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2529\/revisions\/4799"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2529"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2529"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2529"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
![Nuorena<\/a><\/p>\nSivulta<\/a><\/p>\nSavukkeella<\/a><\/p>\nAavikolla<\/a><\/p>\nPolo-takissa<\/a><\/p>\nIk\u00e4miehen\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Sir N\u00f6el Peirce Coward oli englantilainen n\u00e4ytelm\u00e4kirjailija, novellisti, kirjailija, s\u00e4velt\u00e4j\u00e4, ohjaaja, n\u00e4yttelij\u00e4 sek\u00e4 laulaja. H\u00e4net tunnettiin nokkelana, \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen huoliteltuna ja … keep reading<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_links_to":"","_links_to_target":""},"categories":[76,19],"tags":[],"class_list":["post-2529","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-arbiter-elegantiarum","category-dandyismi"],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2529","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2529"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2529\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4799,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2529\/revisions\/4799"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2529"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2529"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2529"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}](\"http:\/\/adamsandel.files.wordpress.com\/2009\/08\/noel_coward1.jpg\"){kind=link}
![Sivulta<\/a><\/p>\nSavukkeella<\/a><\/p>\nAavikolla<\/a><\/p>\nPolo-takissa<\/a><\/p>\nIk\u00e4miehen\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Sir N\u00f6el Peirce Coward oli englantilainen n\u00e4ytelm\u00e4kirjailija, novellisti, kirjailija, s\u00e4velt\u00e4j\u00e4, ohjaaja, n\u00e4yttelij\u00e4 sek\u00e4 laulaja. H\u00e4net tunnettiin nokkelana, \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen huoliteltuna ja … keep reading<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_links_to":"","_links_to_target":""},"categories":[76,19],"tags":[],"class_list":["post-2529","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-arbiter-elegantiarum","category-dandyismi"],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2529","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2529"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2529\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4799,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2529\/revisions\/4799"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2529"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2529"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2529"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}](\"http:\/\/www.berkshirefinearts.com\/uploadedImages\/articles\/793_Coward48607.jpg\"){kind=link}
![Savukkeella<\/a><\/p>\nAavikolla<\/a><\/p>\nPolo-takissa<\/a><\/p>\nIk\u00e4miehen\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Sir N\u00f6el Peirce Coward oli englantilainen n\u00e4ytelm\u00e4kirjailija, novellisti, kirjailija, s\u00e4velt\u00e4j\u00e4, ohjaaja, n\u00e4yttelij\u00e4 sek\u00e4 laulaja. H\u00e4net tunnettiin nokkelana, \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen huoliteltuna ja … keep reading<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_links_to":"","_links_to_target":""},"categories":[76,19],"tags":[],"class_list":["post-2529","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-arbiter-elegantiarum","category-dandyismi"],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2529","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2529"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2529\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4799,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2529\/revisions\/4799"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2529"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2529"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2529"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}](\"http:\/\/img.dailymail.co.uk\/i\/pix\/2007\/11_01\/047NoelCoward_468x600.jpg\"){kind=link}
![Polo-takissa<\/a><\/p>\nIk\u00e4miehen\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Sir N\u00f6el Peirce Coward oli englantilainen n\u00e4ytelm\u00e4kirjailija, novellisti, kirjailija, s\u00e4velt\u00e4j\u00e4, ohjaaja, n\u00e4yttelij\u00e4 sek\u00e4 laulaja. H\u00e4net tunnettiin nokkelana, \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen huoliteltuna ja … keep reading<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_links_to":"","_links_to_target":""},"categories":[76,19],"tags":[],"class_list":["post-2529","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-arbiter-elegantiarum","category-dandyismi"],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2529","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2529"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2529\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4799,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2529\/revisions\/4799"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2529"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2529"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2529"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}](\"http:\/\/graphics8.nytimes.com\/images\/2009\/01\/15\/arts\/coward533.jpg\"){kind=link}
![Ik\u00e4miehen\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Sir N\u00f6el Peirce Coward oli englantilainen n\u00e4ytelm\u00e4kirjailija, novellisti, kirjailija, s\u00e4velt\u00e4j\u00e4, ohjaaja, n\u00e4yttelij\u00e4 sek\u00e4 laulaja. H\u00e4net tunnettiin nokkelana, \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen huoliteltuna ja … keep reading<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_links_to":"","_links_to_target":""},"categories":[76,19],"tags":[],"class_list":["post-2529","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-arbiter-elegantiarum","category-dandyismi"],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2529","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2529"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2529\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4799,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2529\/revisions\/4799"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2529"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2529"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2529"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}](\"http:\/\/www.independent.co.uk\/multimedia\/archive\/00013\/noel_13432s.jpg\"){kind=link}