{"id":222,"date":"2010-06-13T19:21:00","date_gmt":"2010-06-13T16:21:00","guid":{"rendered":"http:\/\/www.keikari.com\/blogi\/?p=222"},"modified":"2015-03-22T12:05:29","modified_gmt":"2015-03-22T09:05:29","slug":"juhana-torkki-puhevalta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/juhana-torkki-puhevalta\/","title":{"rendered":"Juhana Torkki: Puhevalta"},"content":{"rendered":"<p>Viime aikoina minua on pohdituttanut puhutun kielemme rappio. Sanat ovat lyhenneet sellaisiksi kuin &#8220;ei midis, ti\u00e4ks, tod. ja EMT&#8221;, mutta keskusteluiden sis\u00e4lt\u00f6 ei ole parantunut. Kuunnellessani julkisissa tiloissa vieraiden puheita, tuntuu kovasti silt\u00e4, ett\u00e4 nykyihmisell\u00e4 on hirve\u00e4 kiire puhua mahdollisimman paljon, eik\u00e4 sis\u00e4ll\u00f6ll\u00e4 niin v\u00e4li\u00e4. Kieli\u00e4 opiskellessani olen oppinut, ett\u00e4 jokainen kieli on jatkuvasti liikkeess\u00e4 ja kehittyy. Suomessa niin sanottu kehitys on johtanut karmeaan m\u00f6kellykseen, josta on ymm\u00e4rrys kaukana. Puolustusvoimissa pl\u00e4r\u00e4sin l\u00e4pi yleisen palveluohjes\u00e4\u00e4nn\u00f6n (YlPalvO), jossa todettiin huolitellun yleiskielen puhumisen olevan suositus &#8211; se kun on helposti ymm\u00e4rrett\u00e4viss\u00e4 ja selke\u00e4\u00e4 konekiv\u00e4\u00e4rin pajatuksessakin. T\u00e4m\u00e4n kun saisikin toimimaan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. Huoliteltu puhe, oli seassa sitten rentoja ilmaisuja, kuten Alexander Stubbin viljelem\u00e4 sana jengi, on erinomainen k\u00e4yntikortti mille tahansa alalle ja ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n.<\/p>\n<p><a href=\"http:\/\/3.bp.blogspot.com\/_HgfKP6tbdHU\/SUAbYDsMKPI\/AAAAAAAAA5Y\/wPS3OJ-pWUg\/s1600-h\/puhevalta_middle.jpg\" onblur=\"try {parent.deselectBloggerImageGracefully();} catch(e) {}\"><img decoding=\"async\" id=\"BLOGGER_PHOTO_ID_5278248863399684338\" style=\"margin: 0px auto 10px; display: block; text-align: center; cursor: pointer; width: 320px; height: 88px;\" src=\"http:\/\/3.bp.blogspot.com\/_HgfKP6tbdHU\/SUAbYDsMKPI\/AAAAAAAAA5Y\/wPS3OJ-pWUg\/s320\/puhevalta_middle.jpg\" border=\"0\" alt=\"\" \/><\/a><\/p>\n<p>Puhetapa kertoo identiteetist\u00e4, kotiseudusta ja mielenkiinnoista, toisin sanoen se on vissi osa identiteetti\u00e4. Muistuttaisin kuitenkin siit\u00e4, kuinka viimeist\u00e4\u00e4n suunsa avatessa antaa muille aihetta luokitteluun &#8211; ja nuivimmille tyypeille my\u00f6s tuomitsemiseen. Ulkon\u00e4k\u00f6 voi kantaa pitk\u00e4lle, mutta pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n sen avulla ei kukaan menestyny. My\u00f6s valokuvamallien on t\u00e4ytynyt ilmaista tahtonsa persoonallisella tavalla, toisin sanoen kehitt\u00e4\u00e4 oma retoriikan muotonsa. Jos lukijalla on esiintymistilanteita, vakuutan puheeseensa panostamisen kannattavan. Kyse on rooliodotuksista: esimerkiksi korkeimman oikeuden tuomarin, piispan tai professorin oletetaan puhuvan tietyll\u00e4 tavalla, ja mik\u00e4li h\u00e4n p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 t\u00e4ysin hyl\u00e4t\u00e4 roolinmukaisen k\u00e4ytt\u00e4ytymisen, yhteis\u00f6 rankaisee h\u00e4nt\u00e4 joko eristyksell\u00e4 tai ep\u00e4luottamuksella. Kukaan ei halua luottumusasemaan ihmist\u00e4, jonka puhetapa ei rooliin istu.<\/p>\n<p>Ensimm\u00e4inen teos kirjasuosituksieni sarjassa on Suomen ainoan oikean reettorin, Juhana Torkin, Puhevalta. T\u00e4ss\u00e4 kirjassa h\u00e4n ammentaa antiikin Kreikan ja Rooman mahtavien puhujien tietotaidosta, sovittaen oppimansa suomalaiseen yhteiskuntaan ja paikallisiin puhujiimme. Teoksen tuoma sivistysarvo on valtaisa. V\u00e4ite, jonka mukaan retoriikka olisi sanoilla keljuilua ja huijaamista, on sivistym\u00e4tt\u00f6mien horinaa. Totuus selvi\u00e4\u00e4 vain uskaltautumalla joko kirjastoon tai kirjakauppaan.<\/p>\n<p>Suosittelut my\u00f6s parista muusta l\u00e4hteest\u00e4:<\/p>\n<p>&#8220;Nuoren sukupolven loistokas oivaltaja on kirjoittanut parhaan puhetaidon kirjan, mit\u00e4 tied\u00e4n. Nautittava teksti, hy\u00f6dyllinen, k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisi\u00e4 vinkkej\u00e4, linjakasta erittely\u00e4. Ihania, syk\u00e4hdytt\u00e4vi\u00e4 esimerkkej\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 on asiakirja, joka toimii viihteen\u00e4kin, ja iltalukemisena.&#8221;<br \/>\n&#8211; Esa Saarinen, filosofi, kirjablogi 16.2.2006<\/p>\n<p>&#8220;T\u00e4m\u00e4 kirja kannattaa lukea, jos haluaa oppia pit\u00e4m\u00e4\u00e4n puheita tai on muuten vain kiinnostunut suomalaisen puhetaidon rappeutumisesta&#8230; Koko kirja on kuin hyv\u00e4 puhe &#8211; se pit\u00e4\u00e4 hereill\u00e4 ja her\u00e4tt\u00e4\u00e4 ajatuksia. Suosittelen.&#8221;<br \/>\n&#8211; Alexander Stubb, europarlamentaarikko, 14.5. 2006<\/p>\n<p>&#8220;Olen k\u00e4ynyt l\u00e4pi alan kirjallisuutta alkaen Aristoteleen Retoriikasta aina moderneimpaan vaikuttamiskirjallisuuteen. Torkin kirja Puhevalta on kirkkaasti omassa sarjassaan.&#8221;<br \/>\n&#8211; Jari Sarasvuo, yritysvalmentaja, 24.1.2006<\/p>\n<p>&#8220;Jos verrataan Puhevaltaa viime vuosisatojen vastaaviin retoriikan teoksiin, kyse on selv\u00e4sti er\u00e4\u00e4nlaisesta l\u00e4pimurtoteoksesta. Torkin kirjaa voidaan verrata sellaisiin vanhoihin klassikoihin kuin Wilsonin Arte of rhetorique tai Gottschedin Ausf\u00fchrliche redekunst.&#8221;<br \/>\n&#8211; Jukka-Pekka Puro, puheviestinn\u00e4n lehtori, Tieteess\u00e4 tapahtuu 5\/2006<\/p>\n<p>Ks. my\u00f6s HS:n arvostelu kirjasta<br \/>\n<a href=\"http:\/\/www.hs.fi\/kulttuuri\/artikkeli\/Juhana+Torkki+nousee+uudeksi+Ciceroksi\/1135223468300?ref=rss\" target=\"_blank\">Juhana Torkki nousee uudeksi Ciceroksi (HS 6.12.2006)<\/a><\/p>\n<p><a href=\"http:\/\/www.puhevalta.fi\/\">http:\/\/www.puhevalta.fi\/<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Viime aikoina minua on pohdituttanut puhutun kielemme rappio. Sanat ovat lyhenneet sellaisiksi kuin &#8220;ei midis, ti\u00e4ks, tod. ja EMT&#8221;, mutta &#8230; <br \/><a class=\"more-link\" href=\"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/juhana-torkki-puhevalta\/\">keep reading<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_links_to":"","_links_to_target":""},"categories":[48,4],"tags":[],"class_list":["post-222","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-tyylikirjallisuus","category-yhteiskunta"],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/222","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=222"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/222\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9666,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/222\/revisions\/9666"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=222"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=222"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=222"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}