{"id":166,"date":"2008-11-13T22:54:00","date_gmt":"2008-11-13T19:54:00","guid":{"rendered":"http:\/\/www.keikari.com\/blogi\/?p=166"},"modified":"2015-03-19T14:34:36","modified_gmt":"2015-03-19T11:34:36","slug":"brittilainen-italialainen-ja-amerikkalainen-tyyli","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/brittilainen-italialainen-ja-amerikkalainen-tyyli\/","title":{"rendered":"Brittil\u00e4inen, italialainen ja amerikkalainen tyyli"},"content":{"rendered":"<p>Kolme eniten miesten klassiseen tyyliin vaikuttanutta maata ovat Iso-Britannia, USA ja Italia. On aika kirjata lyhyk\u00e4isesti mit\u00e4 tarkoittaa amerikkalaisesta, italialaisesta taikka brittil\u00e4isest\u00e4 tyylist\u00e4 puhuminen. Seuraavat ovat tietysti k\u00e4rjistyksi\u00e4, sill\u00e4 alueellisia eroja l\u00f6ytyy kaikkialta.<\/p>\n<p>Iso-Britannia<br \/>\nEi voi kiist\u00e4\u00e4, etteik\u00f6 taiten puettu kuninkaallisen saaren mies olisi ihanteellinen herrasmiehen kuva. Koko kuva <span style=\"font-style: italic;\">gentlemanista<\/span> on satavuotinen etiketin, yleisen kulttuurisen kohteliaisuuden ja ritarillisen jalouden sulatelma. K\u00e4rjist\u00e4en brittil\u00e4isess\u00e4 tyyliss\u00e4 takin hartioita on topattu univormuista tutun j\u00e4m\u00e4k\u00e4n profiilin saamiseksi. Housujen vy\u00f6t\u00e4r\u00f6 on korkea, takin helmat pitk\u00e4t, takahalkioita yksi tai kaksi. Housut ovat lantiolta korkeat, lahkeista kapeat. Upslaakit ovat mahdollinen lis\u00e4, ja yleisesti vaatimattoman hienostuneisuuden normi on saaristolla vahva. Mies haluaa n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 samalta kuin muutkin sosiaaliseen piiriins\u00e4 kuuluvat.<\/p>\n<p>Italia<br \/>\nIlmasto on vaikuttimista suurin italialaisen ainutkertaisuuden muotoutumisessa. Kun l\u00e4mp\u00f6\u00e4 valuu p\u00e4\u00e4lle pitk\u00e4lti yli kahdenkymmenen, kankaiden t\u00e4ytyy olla kuin toinen iho, eik\u00e4 lukuisilla kerroksilla kikkaileminen onnistu, jos mielii s\u00e4ily\u00e4 hikoamatta. Siin\u00e4 miss\u00e4 britti v\u00e4h\u00e4ttelee, italiaano korostaa itse\u00e4\u00e4n ja leikittelee kehonsa ulottuvuuksilla. Suorastaan maaninen tarkkuus yksityiskohtia, istuvuutta, materiaaleja sek\u00e4 valmistustapaa kohden yhdist\u00e4\u00e4 maan tarkasti pukeutuvia herrasmiehi\u00e4. Ei ole mitenk\u00e4\u00e4n tavatonta, ett\u00e4 koko vaatekaappi laitetaan kokonaan uusiksi parin vuoden v\u00e4lein, jos siihen on varaa. Italialaiset pikkutakit ovat lyhyempi\u00e4, niiden hartiat v\u00e4hemm\u00e4n topattuja, housut kapeampia, solmiot ovat suoria ja kapeita. Ennen kaikkea pukeutumiseen suhtautuminen ja vaatteiden yll\u00e4\u00e4n kantaminen erottavat Italian uroot edukseen: karhea maskuliinisuus kohtaa feminiinit v\u00e4rit ja kuviot, joiden yhdistelm\u00e4 koituu monen maassa turistina py\u00f6riv\u00e4n naaraan tuhoksi. Marco Meik\u00e4l\u00e4inen on eroottinen.<\/p>\n<p>USA<br \/>\nAmerikan mies ei halua tinki\u00e4 mukavuudesta. Leikkaus, materiaalit ja istuvuus tavoittelevat miellytt\u00e4v\u00e4\u00e4 tunnetta, jossa helppo oleilu on mannaa. Britin tavoin amerikkalainen ei halua liikoja erottua, mutta todenn\u00e4k\u00f6isesti h\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n rahaa vaatteisiin. Jos palkka sallii, niin sanotun menestyksen my\u00f6s halutaa n\u00e4kyv\u00e4n. Jenkki ei fetisoi pukujensa suhteen, mutta h\u00e4n haluaa yksil\u00f6llisyytt\u00e4 ja kilpailee asuillaan. Housut ovat vy\u00f6t\u00e4r\u00f6lt\u00e4 korkeat, yleisesti k\u00e4\u00e4nteett\u00f6m\u00e4t, mukavuussyist\u00e4 olkaimia ei ole hyl\u00e4tty. Pukujen hartialinja on py\u00f6re\u00e4 ja luonnollinen. Yleisesti takkien ja housujen leikkaus on hyvin v\u00e4lj\u00e4, jopa roikkuva ainakin italialaiseen tyk\u00f6istuvuuteen verrattaessa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kolme eniten miesten klassiseen tyyliin vaikuttanutta maata ovat Iso-Britannia, USA ja Italia. On aika kirjata lyhyk\u00e4isesti mit\u00e4 tarkoittaa amerikkalaisesta, italialaisesta &#8230; <br \/><a class=\"more-link\" href=\"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/brittilainen-italialainen-ja-amerikkalainen-tyyli\/\">keep reading<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_links_to":"","_links_to_target":""},"categories":[4],"tags":[],"class_list":["post-166","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yhteiskunta"],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/166","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=166"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/166\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":9489,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/166\/revisions\/9489"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=166"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=166"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=166"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}