Vuonna 1880 ranskalaiset saapuivat kolonisoimaan Kongon. Riiston, ry\u00f6stelyn ja muun huonon k\u00e4yt\u00f6ksen ohessa valkonaamaiset ulkomaanel\u00e4j\u00e4t toivat kongolaisille klassisen herrasmiehen k\u00e4sitteen. Monet juusto- ja viinivaltiolle ty\u00f6skentelevist\u00e4 nuorista kongolaisista kokivat ranskalaiset eritt\u00e4in tyylikk\u00e4in\u00e4, hienostuneina ja teknologiansa johdosta my\u00f6s ylivertaisina. L\u00e4hikontakti hyvin toisenlaisen kulttuurin kanssa synnytti myytin pariisilaisesta eleganssista, ja kaipuun kauniimpaan el\u00e4m\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 j\u00e4tti suuren j\u00e4ljen Kongon miehiin. Sapeur-termi on lyhenne nimest\u00e4 Soci\u00e9t\u00e9 des Ambianceurs et Des Personnes \u00c9l\u00e9gantes. Aiemmin nuoret sapeurit olivat uudistajia ja uusien ilmi\u00f6iden sanansaattajia, jotka matkasivat Eurooppaan ja palasivat Kongoon j\u00e4nnitt\u00e4vien vaatteiden, esineiden sek\u00e4 tarinoiden kera. Nykyisin tilanne on muuttunut. Kuten monet nuoret afrikkalaiset, my\u00f6s kongolaiset n\u00e4kev\u00e4t Euroopassa ratkaisun elintason parantamiseen. Monet haaveilevat paremmasta el\u00e4m\u00e4st\u00e4 Afrikan ulkopuolella.<\/p>\n
Vuonna 1922 muuan kongolainen herrasmies nimelt\u00e4 G.A. Matsoua r\u00e4j\u00e4ytti pankin. H\u00e4n oli ensimm\u00e4inen kongolainen, joka matkusti Ranskaan saakka ja palasi Pariisista pukeutuneena p\u00e4\u00e4st\u00e4 varpaisiin kuten autenttinen ranskalainen. H\u00e4n aiheutti suuren h\u00e4mm\u00e4styksen maanmiestens\u00e4 keskuudessa, ja Matsoualla oli my\u00f6s kunnia olla ensimm\u00e4inen kongolainen grand sapeur<\/em>. Sanomattakin on selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kateus ja ihailu sytyttiv\u00e4t Kongon miehiss\u00e4 suuren halun pukeutua kuten Matsoua. T\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n sapeurit ovat yhteis\u00f6iss\u00e4\u00e4n kunnioitettuja ja ihailtuja j\u00e4seni\u00e4, ja suhtautuvat itseens\u00e4 pikemminkin taiteilijoina kuin pukeutujina. Heid\u00e4n hienostuneet tapansa ja pikkutarkka pukeutumisensa tuovat eleganssia muutoin kovin vaatimattomiin kyl\u00e4yhteis\u00f6ihin. Jokaisella sapeurilla on oma eleiden repertuaari ja tyylillinen tavaramerkki, joka erottaa h\u00e4nett muista. My\u00f6s yhteinen unelma yhdist\u00e4\u00e4, sill\u00e4 jokainen sapeur haluaa ehdottomasti jonakin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 matkata Pariisiin ja palata sielt\u00e4 Kongoon eleganssin ruhtinaana.<\/p>\n Sape<\/em> puolestaan on ranskalainen slangisana, joka tarkoittaa tasokasta pukeutumista. Tyylikk\u00e4\u00e4st\u00e4 herrasmiehest\u00e4 sanotaan usein “il est bien sape”. Termi sapeur on afrikkalainen uudissana, joka viittaa elegantisti pukeutuneeseen ihmiseen. Kongolaiset sapeurit eiv\u00e4t kuitenkaan ole kiinnostuneet ainoastan pukeutumisesta, vaan suurta vaivaa n\u00e4hd\u00e4\u00e4n my\u00f6s hyvien tapojen, kohteliaisuuden ja moraalisuuden eteen. Poikkeuksetta kongolainen sapeur-ilmi\u00f6 on miehinen, ja kauemmin sapenneet herrasmiehet vihkiv\u00e4t nuoret\u00a0 suotuisan tyylin saloihin. T\u00e4m\u00e4 intohimo kulkee usein suvussa, mutta poika saa itse p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 haluaako ryhty\u00e4 sapeuriksi. Yleens\u00e4 sapeurit pukeutuvat parhaimpiinsa vain viikonloppuisin ja erikoistapauksissa. Kuuluisien muotihuoneiden luomukset ovat hyvin t\u00e4rkeit\u00e4, ja merkki saa n\u00e4ky\u00e4. Asu p\u00e4\u00e4st\u00e4 varpaisiin saattaa maksaa yli 2000 euroa, mik\u00e4 on valtava summa Kongossa.\u00a0 Ironista on, ettei monella sapeurilla ole t\u00f6it\u00e4. Ep\u00e4toivoisimmat sortuvat rikoksiin, r\u00f6t\u00f6stelyyn ja rienaamiseen saadakseen merkkivaatteita. Valtaosa kuitenkin aloittaa monivuotisen vaatekaapin kokoamisen lainatulla tai k\u00e4ytetyll\u00e4 puvulla.<\/p>\n Huolimatta Kongon per\u00e4ti kolmesta sis\u00e4llissodasta, jotka ovat seuranneet itsen\u00e4istymisen j\u00e4lkeen, sapeurit ovat rauhan miehi\u00e4. He puolustavat korkeaa moraalisuutta, ja yksi suosittu hokema on “Sapea voi olla vain rauhan aikana.” Esimerkiksi Soci\u00e9t\u00e9 des Ambianceurs et Des Personnes \u00c9l\u00e9gantes lopetti toimintansa kokonaan vuonna 1997 alkaneen sodan j\u00e4lkeen, ja palasi vaikuttamaan vasta viisi vuotta my\u00f6hemmin. Sapeurit ovat my\u00f6s osa Kongon kansallista identiteetti\u00e4, ja paikalliset ovat ylpeit\u00e4 maineestaan Afrikan tyylikk\u00e4imp\u00e4n\u00e4 kansana.<\/p>\n Ulkomailla sapeurit tulivat tunnetuiksi vasta kinshasasta kotoisin olevan laulaja Papa Wemban my\u00f6t\u00e4. H\u00e4n vieraili usein Brazzavilless\u00e4, jossa ilmi\u00f6 on vahvimmillaan, ja kiinnostui suuresti tyylikk\u00e4ist\u00e4 kansanmiehist\u00e4\u00e4n. 60-luvulla juuri Wemba lauloi ja kertoi ulkomailla sapeureista, ja sai muut kiinnostumaan Kongon tyylillisest\u00e4 historiasta. Jossain mieless\u00e4 sapeurit ovat Kongon eliitti\u00e4. Vaikutusvaltansa ansiosta he ovat nostaneet etiketin ja suotuisat tavat korkeaan arvoon, ja maan poliitikot sek\u00e4 muutoin varakkaat joutuvat kunnioittamaan sapeurien mielipiteit\u00e4. Esimerkiksi muuan sapeur nimelt\u00e4 Romario palkattiin\u00a0 aikoinaan t\u00e4rkeimpien ministereiden neuvonantajaksi.<\/p>\n Sape-k\u00e4site on kiehtova antropologinen ilmi\u00f6 esimerkiksi sen vuoksi, ett\u00e4 se antaa sapeureille toivoa muutoin rankassa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Nuorten tulevaisuus on kovin synkk\u00e4, t\u00f6it\u00e4 ei juuri ole ja taudit vaivaavat. Vanha sapeur nimelt\u00e4\u00e4n Lamame toteaa: “Kun pukeudun parhaimpiini ja suuntaan kaduille, ja ihmiset ihailevat tyyli\u00e4ni, min\u00e4 unohdan huoleni kokonaan. N\u00e4m\u00e4 ovat onnen hetki\u00e4, jotka saavat minut uskomattoman iloiseksi”.<\/span><\/p>\n Sapeureilla on t\u00e4rke\u00e4 sosiaalinen rooli. He ovat naapuruston julkkiksia ja t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t saman tyhji\u00f6n kuin televisiosta tutut kasvot. Heid\u00e4n l\u00e4sn\u00e4olonsa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 hautajaisissa, juhlissa sek\u00e4 muissa tapahtumissa, jotta niihin saataisiin ripaus aistikkuutta. Kuten suomalaiset julkkikset, kaikki kongolaiset sapeurit tunnetaan. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi heid\u00e4n sukunsa, asuinpaikkansa sek\u00e4 taustansa ovat tutut monille. Monessa mieless\u00e4 sapeurit ovat kuin 1800-luvun seurapiiridandyj\u00e4, hyv\u00e4n maun ja kauneuden l\u00e4hettil\u00e4it\u00e4, jotka hurmaavat seuralaisensa kepe\u00e4ll\u00e4 sanailulla.<\/span><\/p>\n T\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n sapeurit pukeutuvat eninn\u00e4 samoin kuin 1930-luvun l\u00e4nsimaiset herrasmiehet. My\u00f6s modernia pukutyyli\u00e4 n\u00e4kee, mutta harvemmin. Poikkeuksena on Ranska, jonka kongolaiset maahanmuuttajat suosivat eritt\u00e4in n\u00e4kyvi\u00e4 designer-logoja sek\u00e4 rennompia vaatteita. Kongolaiset sapeurit haaveilevat yh\u00e4 matkasta Pariisiin, jossa tarinoiden mukaan kaikkein hienostunein eleganssi suorastaan leijuu ilmassa. Valitettavasti tuota Pariisia ei en\u00e4\u00e4 ole, jos se koskaan oli edes olemassa. 2000-luvulla my\u00f6sk\u00e4\u00e4n k\u00e4sitykset hyvist\u00e4 tavoista, huolellisesta puheesta ja moraalisuudesta eiv\u00e4t ole arvostettuja kuten ennen.<\/p>\n Yh\u00e4 jotkut sapeurit p\u00e4\u00e4sev\u00e4t Ranskaan asti, ja palaavat kotipuoleen voittajina, grand sapeureina<\/em>. Aiemmin t\u00e4h\u00e4n riitti pari pukua, mutta nykyisin sosiaalinen paine on paljon kovempi. Perheet voivat olettaa poikien palaavan rahakkaina, ja t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 monet j\u00e4\u00e4v\u00e4t Pariisiin useaksi vuodeksi omaisuutta kartuttamaan. Ranska on kuitenkin kallis maa ja kouluttamattomat kongolaiset eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 l\u00f6yd\u00e4 t\u00f6it\u00e4, joten unelma Pariisista voi koitua suureksi suruksi. <\/span><\/p>\n Yll\u00e4oleva artikkeli on suomennos Hector Mediavilla Sabat\u00e9n alkuper\u00e4istekstist\u00e4.<\/p>\n Tiet\u00e4\u00e4kseni miss\u00e4\u00e4n muussa Afrikan maassa dandyismin henki ei el\u00e4 samoin kuin Kongossa, joka on kiehtova esimerkki l\u00e4nsimaisen ja afrikkalaisen\u00a0 kohtaamisesta.<\/span><\/p>\n \n\t\t