{"id":1291,"date":"2009-06-05T00:08:52","date_gmt":"2009-06-04T21:08:52","guid":{"rendered":"http:\/\/www.keikari.com\/blogi\/?p=1291"},"modified":"2012-05-15T12:15:02","modified_gmt":"2012-05-15T09:15:02","slug":"dandyismista-ja-george-brummellista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/dandyismista-ja-george-brummellista\/","title":{"rendered":"Dandyismist\u00e4 ja George Brummellista"},"content":{"rendered":"

Mit\u00e4 enemm\u00e4n luen dandyismist\u00e4, sit\u00e4 vahvemmaksi muuttuu intohimoni t\u00e4t\u00e4 ilmi\u00f6t\u00e4 kohtaan. Dandy-sana kantaa Suomessa yh\u00e4 valitettavan negatiivisia konnotaatioita, joten olen p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt pit\u00e4\u00e4 asiasta m\u00f6ly\u00e4 niin kauan kunnes dandyismi on saavuttanut aseman, joka sille historiansa puolesta kuuluu my\u00f6s Pohjoismaissa. Oli ilmi\u00f6st\u00e4 itse mit\u00e4 tahansa mielt\u00e4 suuntaan jos toiseenkin, ainoastaan typerrytt\u00e4v\u00e4n syv\u00e4sti sivistym\u00e4t\u00f6n henkil\u00f6 uskaltaa kiist\u00e4\u00e4 dandyismin vaikutusvallan l\u00e4nsimaiseen miesten pukeutumiseen. Beau Brummellin visiosta sai alkunsa tumman puvun kantamuoto, Windsorin herttuaan palautuu moderni pehme\u00e4kauluksinen smokkipaita, Fred Astaireen yhdistyy rento pukutyyli niin t\u00f6iss\u00e4 kuin vapaa-ajallakin, ja Gianni Agnelli sai l\u00e4nsimaisen miehen ajattelemaan pukeutumistaan luovasti. Heid\u00e4n kaltaisilleen pukeutumisen kauneuden ymm\u00e4rt\u00e4neille miehille jokainen vaatteita valmistava yhti\u00f6 on loputtomassa kiitollisuudenvelassa. Sek\u00e4 pettyneen\u00e4 ett\u00e4 iloissani ilmoitan, ett\u00e4 suomenkielinen dandy-kirjallisuus on t\u00e4ydentynyt j\u00e4lleen yhdell\u00e4 teoksella.<\/p>\n

Jules-Am\u00e9d\u00e9e Barbey d’Aurevillyn teos “Du Dandysme Et De George Brummell” julkaistiin vuonna 1845. Viime toukokuussa, 164 vuotta ensijulkaisunsa j\u00e4lkeen, Suomi sai vihdoin tuta ranskalaisen kirjailijan kyn\u00e4st\u00e4. Suomentaja Antti Nyl\u00e9n saattoi loppuun kyseenalaisen kulttuuritekonsa teoksen n\u00e4hdess\u00e4 suomenkielisen p\u00e4iv\u00e4nvalon Kustannusosakeyhti\u00f6 Sammakon suostumuksella. Erikoinen valinta on sen vuoksi, ett\u00e4 d’Aurevillyn teoksesta suomenkielisen\u00e4 tuskin koskaan tulee myyntivalttia, ahnaasti lainattua taikka p\u00e4iv\u00e4lehtien lukijapalstojen vakiokasvoa. Nyl\u00e9nin kohdalla voinee siis puhua kutsumuksesta, intohimosta tai rakkaudesta. T\u00e4m\u00e4 on kunnioitettavaa.<\/p>\n

Dandyismist\u00e4 ja George Brummellista on kiehtovasta aiheestaan huolimatta suuri pettymys. T\u00e4m\u00e4 ei niink\u00e4\u00e4n ole suomentajan syy, vaan d’Aurevillyn kirjallisen tyylin. Kirjan p\u00e4\u00e4aihe, Beau Brummellin persoona ja el\u00e4m\u00e4, j\u00e4\u00e4 taka-alalle d’Aurevillyn kuorruttaessa teoksen aikansa aatelisten, virkamiesten, ja taiteilijoiden nimien luettelemisella, sek\u00e4 ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isill\u00e4 huomioillaan kaikesta olevaisesta. Suomenkieliseen laitokseen on t\u00e4m\u00e4n r\u00f6nsyilyn vuoksi jouduttu lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n per\u00e4ti 90 p\u00e4\u00e4tekstin selityst\u00e4, ja 39 d’Aurevillyn my\u00f6hemm\u00e4n painoksen alaviitteen selityst\u00e4. d’Aurevilly ep\u00e4onnistuu l\u00f6rp\u00f6ttelev\u00e4ss\u00e4 kerrontatavassaan, jossa ei ole Gogolin kaltaista huvittavaa henke\u00e4. Esimerkiksi Sammakon painoksen sivulla 86 lukija kohtaa seuraavaa:<\/p>\n

“Pilkka ei purrut Brummelliin. Pelkk\u00e4 hienostunut k\u00e4yt\u00f6s ja itsevarmuus eiv\u00e4t olisi est\u00e4neet h\u00e4nt\u00e4 joutumasta naurunalaiseksi, mutta h\u00e4n onnistui v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n sen \u00e4lyns\u00e4 avulla. \u00c4ly on kilpi, jossa on pistin keskell\u00e4. Puolustus onkin hy\u00f6kk\u00e4\u00e4mist\u00e4. Ehk\u00e4 t\u00e4m\u00e4 oivallus hieman avaa Brummellin salaisuutta? Kauneus saattaa paksunahkaisimmalta livahtaa ohi silmien, mutta h\u00e4nkin tuntee voiman<\/em> pistoksen. Brummellin valtakunta tuntuu heti v\u00e4hemm\u00e4n tarumaiselta, v\u00e4hemm\u00e4n selitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4m\u00e4lt\u00e4, kun tajuaa jotakin mit\u00e4 ei yleens\u00e4 tajuta: iva on valtaa. Ironia on neroutta, joka tekee kaiken muun nerouden tarpeettomaksi. Se antaa ihmiselle sfinksin auran, joka kiehtoo muita kuin salaisuus, her\u00e4tt\u00e4\u00e4 heiss\u00e4 levottomuutta kuin vaara”.<\/p>\n

Dandyismin ollessa kyseess\u00e4 tekstin muodon soisi olevan sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 t\u00e4rkemp\u00e4\u00e4, mutta d’Aurevilly l\u00f6pertelee ohi aiheen, viittaa jakomielisesti suuntaan jos toiseen, ja viel\u00e4p\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 kirjan esitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 Lauzunin herttua Antonin Nompar de Caumontin dandyismin esi-is\u00e4ksi. Pettymykseni oli suuri, sill\u00e4 kuvittelin t\u00e4m\u00e4n kirjallisen dandyismin merkkiteoksen tarjoavan suuria el\u00e4myksi\u00e4. Omana aikanaan se oli taatusti tujumpi teos, sill\u00e4 Brummellin hahmo oli yh\u00e4 ajankohtainen ja vaikutusvaltainen sek\u00e4 Englannissa ett\u00e4 Ranskassa. T\u00e4ll\u00f6in h\u00e4nest\u00e4 liikkui runsaasti kertomuksia puolesta, vastaan, totuudenmukaisesti ja useamman kerronnan saatossa v\u00e4\u00e4ristyneesti.<\/p>\n

d’Aurevillyn kirjalla on toki ansionsa. H\u00e4n esimerkiksi korostaa useaan otteeseen, ett\u00e4 Brummell oli vain dandy. T\u00e4m\u00e4 on merkitt\u00e4v\u00e4 huomio. Miss\u00e4 dandiytens\u00e4 ohella lordi Byron oli menestynyt runoilija sek\u00e4 romantiikan johtot\u00e4hti, Charles Baudelaire merkitt\u00e4v\u00e4 kriitikko ja runoilija, Oscar Wilde legendaarinen kirjailija-runoilija-n\u00e4ytelm\u00e4kirjailija, George Bryan “Beau” Brummell oli vain ja ainoastaan dandy. H\u00e4nell\u00e4 ei ollut taiteellisia, kirjallisia tai filosofisia lahjoja. Beaulla oli vain makunsa, persoonansa, tyylins\u00e4, puhe- ja kommunikointitapansa sek\u00e4 valtaisa karisma. Viimeisen ominaisuuden puolesta puhuu se, ett\u00e4 edes karvas v\u00e4lirikko kuningas Yrj\u00f6 IV:n<\/a> – aikansa Britannian merkitt\u00e4vimm\u00e4n henkil\u00f6n – kanssa ei johtanut Beaun sosiaaliseen eristykseen. Dandyist\u00e4 suurimman luona vieraili herttuoita, kreivej\u00e4, virkamiehi\u00e4 ja muita paremman luokan ihmisi\u00e4 kuten ennenkin. Heit\u00e4 ei houkuttanut Beaun omaisuus, sivistys tai aatelinen tausta (jota suinkaan h\u00e4nell\u00e4 ei ollut), vaan vain ja ainoastaan h\u00e4nen seuransa. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi vuoroin d’Aurevilly, vuoroin suomentaja, osoittavat virheellisiksi tiettyj\u00e4 pinttyneit\u00e4 anekdootteja, jotka liittyv\u00e4t Beaun el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Beau ei esimerkiksi koskaan kiillottanut saappaitaan samppanjalla, kuten yleinen v\u00e4ite kuuluu.<\/p>\n

d’Aurevillyn teosta edelt\u00e4\u00e4 Nyl\u00e9nin johdantoessee, jonka takakansi toteaa “kirjallisen dandyismin perinteen jatkajaksi”. T\u00e4t\u00e4 se on vain, mik\u00e4li seuraa Baudelairen m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4 tarkasti. Tyylilt\u00e4\u00e4n essee on t\u00f6ks\u00e4htelev\u00e4. Nyl\u00e9nin tekstin pilaavat tusinam\u00e4\u00e4riss\u00e4 olevat retoriset kysymykset, ja- sek\u00e4 mutta-alkuiset lauseet, sulkeisiin lis\u00e4tyt virkkeet jotka seisovat irrallisina lauseina, sanojen tiivis kursivointi, useampi kolmen pisteen k\u00e4ytt\u00f6 jatkuvuutta osoittamaan sek\u00e4 tusinoissa laskettavat lyhyet, t\u00f6ks\u00e4ht\u00e4v\u00e4t lauseet. N\u00e4m\u00e4 kaikki ovat vain tyyliseikkoja, mutta niiden perusteella Nyl\u00e9nin teksti ei ole nautinnollista, ei tyylik\u00e4st\u00e4 eik\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n kovin dandyistist\u00e4. Esimerkkipalanen sivulta 10:<\/p>\n

“Mit\u00e4 Richard Dawkins, vain tunnetuimman tiedefundamentalistin nimen mainitakseni, sanoisi ilmi\u00f6st\u00e4, joka ei selv\u00e4stik\u00e4\u00e4n ole vain sosiaalinen eik\u00e4 ainakaan mitattava ja kuvattava? Ehk\u00e4 se olisi h\u00e4nest\u00e4 samaa mit\u00e4 kaikki, paitsi geenit: ‘meemi’. Mit\u00e4 Dawkins (joka muuten k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vaimonsa suunnittelemia solmioita) sanoisi edes vaatteista? Eik\u00f6 niiden loputonta kirjoa, niihin liittyvi\u00e4, niiden takana olevia merkityksi\u00e4 ja eroja, pit\u00e4isi ihmetell\u00e4 yht\u00e4 syv\u00e4sti kuin uskonnollisia ‘meemej\u00e4’? En tied\u00e4, ehk\u00e4 maailma onkin skientistin mielest\u00e4 tulvillaan siet\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 h\u00f6lynp\u00f6ly\u00e4 ja ep\u00e4rehellist\u00e4 luulottelua. Ei esimerkiksi ole todistettu, ett\u00e4 on parempi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silkist\u00e4 kuin teryleenist\u00e4 ommeltua solmiota. Tai ett\u00e4 on parempi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 solmiota kuin olla kokonaan sellaista k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4. Dawkinsin kaltaiset ajattelijat uskovat avoimesti tai salaa, ett\u00e4 vaikeinkin tieto saavutetaan joskus, jos ei t\u00e4ss\u00e4, niin tulevassa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4, jos ollaan k\u00e4rsiv\u00e4llisi\u00e4, niin ett\u00e4 lopulta kaikki ilmi\u00f6t sopivat samanluonteisten selitysten alle ja maailmasta tulee ihmisten silmiss\u00e4 valmis, h\u00f6lynp\u00f6lyt\u00f6n. Ja jos dandyismi\u00e4 ei silloin onnistuttaisi selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n (eli todistamaan), se julistettaisiin olemattomaksi, kuten Dawkins ja kumppanit ovat jo tehneet Jumalalle, joka on heist\u00e4 vain ihmisen keksint\u00f6\u00e4 eik\u00e4 siis ‘totta’. Mutta kenen keksint\u00f6\u00e4 ovat solmiot? Ovatko ne ‘totta?'”<\/p>\n

Mik\u00e4li tyylin pystyy sivuuttamaan, huomaa sis\u00e4ll\u00f6n olevan ajoittain arvokasta. Nyl\u00e9n selvent\u00e4\u00e4 ansiokkaasti dandyismin syntyhistoriaa, Brummellin sek\u00e4 d’Aurevillyn el\u00e4m\u00e4nvaiheita, dandyihin liittyvi\u00e4 persoonallisia ominaisuuksia ja tarjoaa viel\u00e4p\u00e4 m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n dandy-sanalle. H\u00e4nen mukaansa se on miehinen identiteetti ja olemassaolemisen tapa. T\u00e4m\u00e4 on kelpo m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4, joskin lis\u00e4isin siihen viel\u00e4, ett\u00e4 lopulta dandyismi m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n sen perusteella mink\u00e4laisen vaikutelman dandyn l\u00e4sn\u00e4olo saa toisissa aikaan. T\u00e4m\u00e4n vuoksi dandyismist\u00e4 voi kirjoittaa loputtomiin ja my\u00f6s luetella ominaisuuksia, joita dandyill\u00e4 yleens\u00e4 on, mutta ilmi\u00f6t\u00e4 ei koskaan saada paperille. Dandy tulee kokea. Muita Nyl\u00e9nin ansiokkaita huomioita ovat k\u00e4sitys siit\u00e4, ettei dandyksi voi tulla vain pukeutumalla tietyll\u00e4 tavalla, ja ettei kukaan voi itse julistaa itse\u00e4\u00e4n dandyksi. Jos pukeutumiskoodisto m\u00e4\u00e4rittelisi dandyn, kuka tahansa voisi tulla moiseksi vain seuraamalla koodia. L\u00e4nsimainen historia on my\u00f6s osoittanut, ettei omasta dandy-identiteetist\u00e4\u00e4n alituisesti vouhkaava saa persoonalleen toivomaansa hyv\u00e4ksynt\u00e4\u00e4. Dandyn titteli on arvonimi, joka suodaan kovin harvoille kovin ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isin kriteerein. Nyl\u00e9nin esseen viimeist\u00e4 lausetta lainatakseni: “sill\u00e4 ne, jotka tajuavat, tajuavat muutenkin.”<\/p>\n

Suomenkielist\u00e4 laitosta voin suositella vain raskaan sarjan dandy-intoilijoille. Tarkemman k\u00e4sityksen Brummellin persoonasta, el\u00e4m\u00e4st\u00e4 sek\u00e4 aikakauden seurapiireist\u00e4 saa esimerkiksi Ian Kellyn mainiosta opuksesta “Beau Brummell: The Ultimate Dandy”. T\u00e4m\u00e4 suomeksi vihdoin saatu d’Aurevillyn laitos tarjoaa hyvin pienen annin, mutta kelpaa l\u00e4ht\u00f6laukaukseksi dandyismiin ensi kertaa perehtyv\u00e4lle. Teos on silti saavuttanut maineen, joka kannattelee sit\u00e4 viel\u00e4 vuosisatojen ajan –\u00a0 olin min\u00e4 opuksesta mit\u00e4 mielt\u00e4 tahansa. “Dandyismist\u00e4 ja George Brummellista” on merkitt\u00e4v\u00e4, sill\u00e4 se kehitti William Jessen el\u00e4m\u00e4kertateoksen antia edelleen, ja p\u00e4\u00e4tyi lopulta Charles Baudelairen k\u00e4siin. Juuri Baudelairea – ja h\u00e4nen ajatustensa kautta d’Aurevilly\u00e4 – on kiitt\u00e4minen kirjallisen dandyismin merkitt\u00e4vimmist\u00e4 teksteist\u00e4, kuten Modernin El\u00e4m\u00e4n Maalarissa ilmestyneest\u00e4 helmest\u00e4 nimelt\u00e4 Dandy<\/a>.<\/p>\n

Teos Helsingin Sanomien arvostelussa<\/a> ja kustantaja Sammakon sivuilla<\/a>.<\/p>\n

\"kirjasuositukset-dandyismista-ja-george-brummellista\"<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Mit\u00e4 enemm\u00e4n luen dandyismist\u00e4, sit\u00e4 vahvemmaksi muuttuu intohimoni t\u00e4t\u00e4 ilmi\u00f6t\u00e4 kohtaan. Dandy-sana kantaa Suomessa yh\u00e4 valitettavan negatiivisia konnotaatioita, joten olen …
keep reading<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_links_to":"","_links_to_target":""},"categories":[19,48],"tags":[],"class_list":["post-1291","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-dandyismi","category-tyylikirjallisuus"],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1291","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1291"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1291\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6696,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1291\/revisions\/6696"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1291"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1291"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1291"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}