{"id":12251,"date":"2025-02-06T17:10:17","date_gmt":"2025-02-06T14:10:17","guid":{"rendered":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/?p=12251"},"modified":"2025-02-06T17:10:17","modified_gmt":"2025-02-06T14:10:17","slug":"miesten-vaatteista-1930-luvun-suomessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/miesten-vaatteista-1930-luvun-suomessa\/","title":{"rendered":"Miesten vaatteista 1930-luvun Suomessa"},"content":{"rendered":"<p>Aikanaan vaatteet Suomessa koettiin sen verran t\u00e4rke\u00e4ksi, ett\u00e4 Iltalehti ja muut aviisit julkaisivat pitki\u00e4 mielipidetekstej\u00e4 aiheesta. Toki r\u00e4\u00e4t\u00e4lill\u00e4 n\u00e4ytti olleen oma lehm\u00e4 &#8211; tai neula &#8211; ojassa t\u00e4m\u00e4n tekstin kanssa, mutta niin vain lehden sivuille h\u00e4nen kyn\u00e4ns\u00e4 p\u00e4\u00e4si. On vaikea kuvitella samaa nyt 2025-vuoden Suomessa. P\u00e4iv\u00e4lehtien sivuja nykyisin dominoivat maitorauhaset, urheilukisat, julkkisten sekoilut, pelolla ratsastavat terveysjutut, ja kestoaiheena naapurin palkan kyr\u00e4ily. Katsokaamme sen sijaan, mik\u00e4 mestari Niskaa harmitti l\u00e4hes vuosisata sitten.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Pukimistamme ja pukeutumisesta<\/strong><\/p>\n<p><strong>Iltalehdelle kirjoittanut vaatturimestari L. Niska<\/strong><\/p>\n<p>Iltalehti 5.6.1930<\/p>\n<p>Ken tahtoo k\u00e4yd\u00e4 sivistyneest\u00e4 \u2014 ja kukapa sit\u00e4 ei tahtoisi, jolla v\u00e4h\u00e4nkin siihen on edellytyksi\u00e4 \u2014 h\u00e4nen tulee k\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 ja esiinty\u00e4 kaikissa suhteissa ja kaikissa tilaisuuksissa tavalla, joka osoittaa h\u00e4nen olevan sivistyskansan j\u00e4sen. T\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4, paitsi sis\u00e4isen sivistyksen ilmennyst\u00e4, my\u00f6s ulkoasuunsa n\u00e4hden sivistysvaatimusten varteenottoa. Pukeutuminenhan muun k\u00e4ytt\u00e4ytymisen ohella muodostaa ennen kaikkea ihmisen ulkoasun, johon yleens\u00e4 ennen muuta kiinnitet\u00e4\u00e4n huomiota. Ei siis ole yhdentekev\u00e4\u00e4, miten on pukeuduttava todella n\u00e4ytt\u00e4\u00e4kseen silt\u00e4, jota h\u00e4n tahtoo olla, ja jollainen sivistyskansan j\u00e4senen tulee olla ihmisen\u00e4 ja kansalaisena.<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4 ei eis\u00e4ll\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 tulisi esim. pukeutua ylellisen komeasti. Eih\u00e4n k\u00f6yh\u00e4n kansan kokonaisuudessaan yht\u00e4 v\u00e4h\u00e4n kuin sen yksil\u00f6idenk\u00e4\u00e4n kannata kovin ylellisesti pukeutua tai el\u00e4\u00e4, vaan tarkoitus on ennen kaikkea, ett\u00e4 itse kunkin tulee pukeutua siististi ja tilaisuuksien mukaisesti. T\u00e4m\u00e4 on asian ydin. Tulee osata pukeutua siististi, aistikkaasti mutta kuitenkin vaatimattomasti.<\/p>\n<p>Kaikilla niill\u00e4 aloilla, joilla on tarkoitus tyydytt\u00e4\u00e4 ihmisi\u00e4 hy\u00f6dyn ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kannalta, on my\u00f6s samalla tarkoitus somistaa, tyydytt\u00e4\u00e4 kauneusaistia ja lis\u00e4t\u00e4 kauneusarvoja. Valistuneen kansan keskuudessa pyrit\u00e4\u00e4nkin niin paljon kuin mahdollista taiteellisuuteen kaikissa suhteissa tai ainakin sil\u00e4 tavoitellaan. Samoin on laita pukeutumisessa. Siin\u00e4kin on kysymyksess\u00e4 hy\u00f6ty ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisyys, mutta samalla kauneusaistin palveleminen, s.o. taiteellisuuteen pyrkiminen.<\/p>\n<p>Tahdottaneen v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ettei pukeutuminen ole taidetta, Eih\u00e4n se sit\u00e4 semmoisenaan lienek\u00e4\u00e4n, mutta pukeutua tilaisuuksien mukaisesti ja sopusuhtaisesti, muodon, v\u00e4rin ja yksil\u00f6llisyyden mukaan \u2013 t\u00e4m\u00e4 ainakin vivahtaa taiteellisuuteen ja siihen on sivistyskansan j\u00e4senen pyritt\u00e4v\u00e4.<\/p>\n<p>Mutta ken on viime aikoina kaupungissamme v\u00e4h\u00e4nkin silm\u00e4illyt varsinkin miespuolisten kansalaistemme pukeutumista, on varmaankin saanut panna merkille, ett\u00e4 edell\u00e4 viitattuja arvoja ulkoasuun n\u00e4hden ei n\u00e4yt\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n meill\u00e4 paljonkaan noudatettavan. T\u00e4ll\u00e4 tarkoitamme \u2014 yksinomaan \u2014 p\u00e4\u00e4llysvaatteiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4, l\u00e4hemmin sanottuna kev\u00e4t- ja kes\u00e4p\u00e4\u00e4llystakkien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Asianlaita n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan nimitt\u00e4in niin, ett\u00e4 suurin osa, etenkin mieshenkil\u00f6ist\u00e4, k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4llystakkeinaan kaikissa tilanteissa nyky\u00e4\u00e4n yksinomaan ulkolaisia sadetakkeja ja silloinkin, kun on mit\u00e4 aurinkoisin ja helein poutas\u00e4\u00e4. Ja lis\u00e4ksi useilla on viel\u00e4 puheena oleva p\u00e4\u00e4llysviitta urheilumallinen sadeviitta, jossa on mm. remmim\u00e4iset olkapoletit, jotka lienev\u00e4t tarkoitetut etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 mets\u00e4stysmatkoille, tai yleens\u00e4 sellaisille retkille, jolloin kiinmitet\u00e4\u00e4n selk\u00e4reppu n\u00e4iden olkaremmien l\u00e4vitse.<\/p>\n<p>T\u00e4ll\u00e4iset urheilu-sade-viitat k\u00e4ytettyn\u00e4 kaikissa tilaisuuksissa ja mm, kuten mainittiin, aurinkoisina p\u00e4ivin\u00e4 k\u00e4velyll\u00e4 kaupungin keskustassa, tekev\u00e4t kantajansa omituisen n\u00e4k\u00f6iseksi, ellemme sanoisi hullunkuriseksi. T\u00e4m\u00e4 ei osoittane gentlemannia, vaan p\u00e4invastoin jotain muuta.<\/p>\n<p>Mahtaneeko t\u00e4m\u00e4 merkit\u00e4 tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4 pukeutumisen tavoista, tai varattomuutta t\u00e4n\u00e4 kire\u00e4n\u00e4 aikana. Luulisimme molempien osaksi olevan syyn\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4en siit\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4t\u00e4 pukeutumistapaa n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t noudattavan varakkaammatkin henkil\u00f6t, ja sen vuoksi olemmekin ottaneet t\u00e4m\u00e4n asian puheeksi.<\/p>\n<p>T\u00e4st\u00e4 pukeutumistavasta johtuu, ett\u00e4 kaduillamme k\u00e4velevist\u00e4 henkil\u00f6ist\u00e4 p\u00e4\u00e4tellen n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kaupunkimme muodostuvan ik\u00e4\u00e4nkuin urheilu- ja mets\u00e4st\u00e4j\u00e4matkustajain keskipisteeksi, lukuunottamatta tavallisia turisteja, joita t\u00e4h\u00e4n vuoden aikaan kyll\u00e4kin paljon liikkuu kaduillamme.<\/p>\n<p>Ik\u00e4vin puoli asiassa on se, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 tusina-sadeviitat ovat yksinomaan ulkolaista tehdastuotetta, niin ett\u00e4 kansantaloudelliseltakin kannalta t\u00e4m\u00e4 \u00bbmuoti\u00bb on varsin arveluttava. N\u00e4iss\u00e4 menee valuttaamme ulkomaille ei ainoastaan aineissa, vaan sen lis\u00e4ksi my\u00f6skin ty\u00f6palkkain muodossa. Ja siihen sijaan kotimaiset vaatturimme saavat k\u00e4rsi\u00e4 ty\u00f6npuutetta.<\/p>\n<p>Kun ruvetaan tusinatavaraa k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n, silloin aistikkuus ja taiteellisuus tulee kokonaan syrj\u00e4ytetyksi, ne saavat kovan korvapuustin. T\u00e4ll\u00f6in ei yksil\u00f6llisyys eik\u00e4 mik\u00e4\u00e4n \u00bboma-min\u00e4\u00bb tule huomioon otetuksi, puhumattakaan ihmisen vartalo-ominaisuuksista ja niiden vaatimuksista.<\/p>\n<p>Ken siis tahtoo gentlemannista k\u00e4yd\u00e4 ja vaatii k\u00e4yt\u00f6kselleen ja pukeutumiselleen arvonantoa, \u00e4lk\u00f6\u00f6n k\u00e4ytt\u00e4k\u00f6 pukiminaan varasto- tai tehdastuotteita, joita tusinoittain &gt;&gt;ly\u00f6d\u00e4\u00e4n kokoon kuin rukkasia&lt;&lt;, vaan valmistuttakaa pukimenne tilauksesta todella taitavasti tunnetulla tilaus-vaatturilla vartalon ja yksil\u00f6llisen maun mukaan. Silloin h\u00e4nen pukimensa tuottavat h\u00e4nelle tyydytyst\u00e4. Silloin h\u00e4n on niiss\u00e4 kuin kotomaan. Ja lopulta t\u00e4m\u00e4 on taloudellisestikin kannattavampaa, sill\u00e4 todellinen tilausty\u00f6 puheena olevalla alalla tehd\u00e4\u00e4n aina parhaista priima-aineista napista alkaen, samalla kun valmistus suoritetaan aivan toisella tavalla kuin varasto- ja tehdastuotteet. Tilausty\u00f6 pit\u00e4\u00e4 ryhtins\u00e4 loppuun asti ja kest\u00e4\u00e4 my\u00f6s kauemmin. N\u00e4in menetellen pukeutumis-probleemi tulee j\u00e4rkevimmin ratkaistuksi.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Aikanaan vaatteet Suomessa koettiin sen verran t\u00e4rke\u00e4ksi, ett\u00e4 Iltalehti ja muut aviisit julkaisivat pitki\u00e4 mielipidetekstej\u00e4 aiheesta. Toki r\u00e4\u00e4t\u00e4lill\u00e4 n\u00e4ytti olleen &#8230; <br \/><a class=\"more-link\" href=\"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/miesten-vaatteista-1930-luvun-suomessa\/\">keep reading<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_links_to":"","_links_to_target":""},"categories":[24,73],"tags":[],"class_list":["post-12251","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-raatalit","category-vintage"],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/12251","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=12251"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/12251\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":12252,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/12251\/revisions\/12252"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=12251"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=12251"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=12251"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}