{"id":12248,"date":"2025-02-04T11:54:28","date_gmt":"2025-02-04T08:54:28","guid":{"rendered":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/?p=12248"},"modified":"2025-02-04T11:54:28","modified_gmt":"2025-02-04T08:54:28","slug":"miksi-suomen-vaateteollisuus-tuhoutui","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/miksi-suomen-vaateteollisuus-tuhoutui\/","title":{"rendered":"Miksi Suomen vaateteollisuus tuhoutui"},"content":{"rendered":"<p>Yksinkertainen vastaus yksinkertaiseen otsikkoon. Miesten vaatteiden valmistus Suomessa tuhoutui, sill\u00e4 valtio ja omistajat olivat liian ahneita. Suomettuminen oli ylikyps\u00e4\u00e4, joten markkinoita ei haettu Neuvostoliiton ulkopuolelta. Esimerkki varhaisesta <em>finglish<\/em>-kielest\u00e4 on termi <a href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Clearing-kauppa\">clearing-kauppa<\/a>, johon maamme tukeutui viimeisimm\u00e4n maailmansodan j\u00e4lkeen. Ironian oikusta Suomen tuli ostaa NL:lta samoilla summilla, mutta id\u00e4st\u00e4 saapunut tavara oli usein kurjaa, v\u00e4lill\u00e4 kelvotonta k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Kun vaatetehtailijat ymm\u00e4rsiv\u00e4t, miten surkeaa laatua NL osti jopa kymmenien tuhansien eriss\u00e4, heid\u00e4n silm\u00e4munansa muljahtivat ymp\u00e4ri.<\/p>\n<p>My\u00f6s ahneus valui suupielist\u00e4, eik\u00e4 tehtailla ollut en\u00e4\u00e4 kannustinta valmistaa laatua. Ompeleet s\u00e4\u00e4dettiin l\u00f6ysemmiksi, kankaat halpuutettiin kurjemmiksi, ja nopeus oli tarkkuutta parempi arvo. T\u00e4m\u00e4 oli selv\u00e4 muutos edelliseen, sill\u00e4 1970- ja 1980-luvulla Suomen vaatteilla oli kelpo maine Euroopassa. Emme tehneet parasta, mutta hinta-laatusuhde oli kelvollinen. T\u00e4st\u00e4 esimerkkin\u00e4 vaikkapa <a href=\"https:\/\/www.ebay.co.uk\/sch\/i.html?_nkw=st+michael+finland&amp;_sacat=260012&amp;_from=R40&amp;_trksid=p2334524.m570.l1313&amp;_odkw=marks+spencer+finland&amp;_osacat=260012&amp;_sop=16\">s\u00e4ilyneet vaatteet<\/a>, joita Suomi valmisti suositulle Marks&amp;Spencer -ketjulle. Suomalaiset turkikset olivat suuresti arvostettuja.<\/p>\n<p>Lopulta Neuvostoliitto ja kommunismi olivat ep\u00e4onnistuneita ihmiskokeita, ja NL kaatui omaan mahdottomuuteensa. Sattuvasti ihminen on melkoisen ahne olento, joka nyt vaan haluaa omistaa asioita. Rahahana umpeutui, mutta tehtaiden suunnitelmat oli kohdistettu it\u00e4iseen kauppaan. Vaatteiden laatu oli unohtunut ja yht\u00e4kki\u00e4 tuloja ei en\u00e4\u00e4 saapunut, joten lappuja ilmestyi luukuille. Toki osansa saivat my\u00f6s muut Suomen tehtaat vaatettajien lis\u00e4ksi. Sattuvasti NL:n romahdusta seurasi lama Suomessa.<\/p>\n<p>Suomessa oli my\u00f6s aikanaan kymmeni\u00e4 kenk\u00e4tehtaita, erityisesti Tampereen seudulla, ja s\u00e4ilyneit\u00e4 pareja voi ihastella museoissa. Meill\u00e4 osattiin kengitt\u00e4minen. Kuitenkin vuosien vieriess\u00e4 l\u00e4hes kaikki kenk\u00e4tehtaat suljettiin. Todenn\u00e4k\u00f6isesti viimeinen niitti (tai naula) oli Kiinan nousu: yht\u00e4kki\u00e4 kaukomailta sai riitt\u00e4v\u00e4n hyv\u00e4\u00e4 eritt\u00e4in halvalla. Jos sanonnan mukaan v\u00e4hemm\u00e4n on enemm\u00e4n, silloin enemm\u00e4n on todella paljon enemm\u00e4n. Ahneus tuhosi sen, mik\u00e4 laman j\u00e4lkeen oli j\u00e4ljell\u00e4 miesten vaate- ja kenk\u00e4valmistuksesta. Naisille on s\u00e4ilynyt enemm\u00e4n.<\/p>\n<p>T\u00e4h\u00e4n aiheeseen on tarttunut vuonna 2020 ilmestynyt kiehtova dokumentti <a href=\"https:\/\/areena.yle.fi\/1-2081525\"><em>Takkeja rajan taa<\/em><\/a>, joka l\u00f6ytyy Areenasta viel\u00e4 p\u00e4\u00e4lle kuun ajan.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Yksinkertainen vastaus yksinkertaiseen otsikkoon. Miesten vaatteiden valmistus Suomessa tuhoutui, sill\u00e4 valtio ja omistajat olivat liian ahneita. Suomettuminen oli ylikyps\u00e4\u00e4, joten &#8230; <br \/><a class=\"more-link\" href=\"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/miksi-suomen-vaateteollisuus-tuhoutui\/\">keep reading<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_links_to":"","_links_to_target":""},"categories":[37,4],"tags":[],"class_list":["post-12248","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-tyylivirheita","category-yhteiskunta"],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/12248","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=12248"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/12248\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":12250,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/12248\/revisions\/12250"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=12248"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=12248"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=12248"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}