{"id":11912,"date":"2023-06-15T11:30:51","date_gmt":"2023-06-15T08:30:51","guid":{"rendered":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/?p=11912"},"modified":"2023-06-15T11:30:51","modified_gmt":"2023-06-15T08:30:51","slug":"vaateteollisuuden-ilmastovaikutukset","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/vaateteollisuuden-ilmastovaikutukset\/","title":{"rendered":"Vaateteollisuuden ilmastovaikutukset"},"content":{"rendered":"

Vuonna 2020 Euroopan parlamentti julkaisi tiedotteita<\/a> vaatteiden valmistuksen ilmastovaikutuksista. Raportit olivat osa EU:n vuoden 2050 kiertotaloustavoitetta, jossa suureellisesti ja jalosti unioni pyrkii talouden vihertymiseen tavaroiden tuotannossa. T\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4 blogijutussa on siis luvassa ankeita, kovia madonlukuja, jotka kertovat miten monin tavoin vaatteilla on v\u00e4li\u00e4. Joka v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ettei ole v\u00e4li\u00e4 mit\u00e4 on yll\u00e4, erehtyy niin suuresti, etteiv\u00e4t yleiset voimasanat riit\u00e4.<\/p>\n

Tekstiilien valmistus on EU:n mukaan maailman 3. t\u00f6rkein vesist\u00f6n saastuttaja sek\u00e4 viljelysalan viej\u00e4. Vuonna 2017 Euroopan kansalaisten tekstiilitarpeet veiv\u00e4t 266 miljardia kuutiometri\u00e4 makeaa vett\u00e4, ennen kaikkea viljelyskasvien vuoksi. Valtaosa vaatteistamme tehd\u00e4\u00e4n puuvillasta, joka tarvitsee runsaasti vett\u00e4, auringonvaloa sek\u00e4 lannoitteita. Jos kuituhamppu tai pellava yleistyisiv\u00e4t, my\u00f6s vaatettaminen muuttuisi kest\u00e4v\u00e4mm\u00e4ksi. Esimerkiksi yhden tavanomaisen T-paidan valmistus vie 2700 litraa makeaa vett\u00e4. T\u00e4m\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4 on yhden ihmisen juomavesi kahden ja puolen vuoden ajalle. Harmillisesti puuvilla kasvaa parhaiten maissa, joiden ilmasto on kovin kuuma ja kuiva, ja samaisissa maissa puhtaan veden saatavuus on yleens\u00e4 haaste. Vesi, jonka Egypti k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 puuvillapelloilleen, on pois egyptil\u00e4isten kupeista, ja suurin osa puuvillasta vied\u00e4\u00e4n maasta l\u00e4nsimaisten tehtaiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n

EU:n arvion mukaan 20 % makean veden saastumisesta johtuu lankojen sek\u00e4 kankaiden v\u00e4rj\u00e4\u00e4misest\u00e4, ja vaatteiden viimeistelyst\u00e4. Lis\u00e4ksi \u00f6ljyst\u00e4 valmistettujen urheiluvaatteiden peseminen vapauttaa noin 35 % maailman mikromuoveista vesist\u00f6\u00f6n. Merist\u00e4 ja joista ne voivat kulkeutua ravintoketjuun ja vatsaamme, jonne ne eiv\u00e4t kuulu. Vaateteollisuus aiheuttaa noin 10 % maailman hiilip\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4. T\u00e4m\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4 on enemm\u00e4n kuin kaikki kansainv\u00e4liset lennot ja merirahti – yhteens\u00e4. Euroopan ymp\u00e4rist\u00f6viraston vuoden 2020 arvion mukaan tekstiiliostot unionin alueella aiheuttivat noin 270 kiloa hiilip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 per kansalainen. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa yhteism\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 121 miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Eurooppalaiset k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t l\u00e4hes 26 kiloa tekstiilej\u00e4 vuodessa, ja h\u00e4vitt\u00e4v\u00e4t niist\u00e4 11 kiloa. Osa m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 p\u00e4\u00e4tyy kierr\u00e4tykseen ja iloisesti toisten k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, mutta 87 % poltetaan tai haudataan kaatopaikoille. Suuri harmi ovat erityisesti naisten suosimat elastaanikankaat, joista valmistetaan joustofarkkuja ja muita tyk\u00f6istuvia asuja. Kun kankaassa on useita materiaaleja, sen kierr\u00e4tt\u00e4minen on hyvin vaikeaa. Vain 1 % kierr\u00e4tysvaatteiden materiaaleista p\u00e4\u00e4tyykin uusiotuotantoon.<\/p>\n

1.6.2023 EU:n parlamentin j\u00e4senet ehdottivat uusia s\u00e4\u00e4d\u00f6ksi\u00e4, joiden tavoitteena on v\u00e4hent\u00e4\u00e4 tekstiilien valmistusta sek\u00e4 kulutusta. Lis\u00e4ksi valmistuksessa tulisi heid\u00e4n mukaansa kunnioittaa ty\u00f6- ja ihmisoikeuksia, ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 sek\u00e4 el\u00e4imi\u00e4. Jos s\u00e4\u00e4d\u00f6kset toteutuvat, niiden joukossa olisi esimerkiksi ekosuunnittelun huomioiminen, tarkempi tuoteinformaatio, p\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hennysvaateita sek\u00e4 digitaalinen tuotepassi. N\u00e4m\u00e4 tavoitteet ovat ylevi\u00e4 ja pyrkiv\u00e4t hyv\u00e4\u00e4n – mutta Euroopan alueella asuu ainoastaan noin 10 % maailman v\u00e4est\u00f6st\u00e4. Lis\u00e4ksi EU:n s\u00e4\u00e4telyt vaikuttavat ainoastaan j\u00e4senmaiden arkeen. Yh\u00e4 suurin yksitt\u00e4inen murheenkryyni ovat pikamuotia kauppaavat yritykset, kuten H&M, Zara tai Ginatricot, joiden koko toiminta perustuu mahdollisimman halpaan valmistukseen ja materiaaleihin, jatkuviin uusiin mallistoihin, ja halpoihin hintoihin. Seurauksena on aimo kasa huonosti kest\u00e4vi\u00e4 vaatteita, joita kaappiin p\u00e4\u00e4tyy paljon.<\/span><\/p>\n

Keikarin lukijat tiet\u00e4v\u00e4t vastaukseni ja ratkaisuni ongelmiin, joita valtaosa vaatteista aiheuttaa. Tulee ostaa laadukkaampaa, tulee ostaa harvemmin, tulee k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vaatteita mahdollisimman pitk\u00e4\u00e4n, ja tulee korjauttaa vaatteensa. Uusin ehdotukseni on my\u00f6s ostaa vaatteita k\u00e4ytettyn\u00e4, sill\u00e4 se on huokeampaa, kest\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4 ja yht\u00e4 miellytt\u00e4v\u00e4\u00e4 kuin uusien mets\u00e4st\u00e4minen. N\u00e4ist\u00e4kin syist\u00e4 on paikallaan pian avautuva Pukimo Raivio<\/a>.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Vuonna 2020 Euroopan parlamentti julkaisi tiedotteita vaatteiden valmistuksen ilmastovaikutuksista. Raportit olivat osa EU:n vuoden 2050 kiertotaloustavoitetta, jossa suureellisesti ja jalosti …
keep reading<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_links_to":"","_links_to_target":""},"categories":[34,4],"tags":[],"class_list":["post-11912","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-verkkokaupat","category-yhteiskunta"],"aioseo_notices":[],"aioseo_head":"\n\t\t\n\t\n\t\n\t\n\t\n\t\t\n\t\t\n\t\t\n\t\t\n\t\t\n\t\t\n\t\t\n\t\t\n\t\t\n\t\t