{"id":10408,"date":"2016-04-24T06:14:07","date_gmt":"2016-04-24T03:14:07","guid":{"rendered":"http:\/\/www.keikari.com\/blogi\/?p=10408"},"modified":"2016-04-07T17:47:10","modified_gmt":"2016-04-07T14:47:10","slug":"taskukellon-lyhyt-historia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/taskukellon-lyhyt-historia\/","title":{"rendered":"Taskukellon lyhyt historia"},"content":{"rendered":"<p>Taskukello on rannekellon kantamuoto. Molemmat tietysti palautuvat p\u00e4\u00e4lle 500 vuoden p\u00e4\u00e4h\u00e4n, jolloin varhaisimmat <a href=\"http:\/\/metmuseum.org\/art\/collection\/search\/194200\">mukana kannettavat<\/a> aikaraudat syntyiv\u00e4t, mutta t\u00e4ll\u00e4 kerralla on taskumallin tarinan vuoro. Ennen kuin se siirtyi taskuun, kello\u00a0kiinnitettiin vaatteisiin tai kulki <a href=\"http:\/\/metmuseum.org\/art\/collection\/search\/194209\">kaulan ymp\u00e4rill\u00e4<\/a>\u00a0ketjun jatkona. My\u00f6s lyhyet, koristeelliset\u00a0kelloper\u00e4t\u00a0olivat yleisi\u00e4. Valtaosa taskukelloista on aina valmistettu ketjun kanssa tai ketjua varten, sill\u00e4 n\u00e4in tiuku on helppo kiinnitt\u00e4\u00e4 esimerkiksi napinreik\u00e4\u00e4n, vy\u00f6lenkkiin tai pieneen koukkuun, eik\u00e4 kello katoa tai putoa. Taskukellon paikka pukuliivin taskussa on perua vuodesta 1666, kun kolmiosainen puku otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n Britanniassa kuninkaallisella m\u00e4\u00e4r\u00e4yksell\u00e4. Joissakin liiveiss\u00e4\u00a0on yh\u00e4 <a href=\"http:\/\/www.voxsartoria.com\/post\/67009461359\/the-bespoke-vest-joseph-cotten-and-the-watch\">ylim\u00e4\u00e4r\u00e4inen napinreik\u00e4<\/a>, jonka l\u00e4pi vitjat pujotetaan. Vaikka kello on piilossa taskun pohjalla, ketju on pieni koristeellinen lis\u00e4 muuten kovin synk\u00e4n tumman puvun yll\u00e4. Liivien vuoksi\u00a0taskukellon muoto muuttui litte\u00e4ksi, py\u00f6ristetyksi ja sirommaksi, jotta se ei hangannut liivitaskua rikki. Lasi oli aikoinaan harvinaista ja kallisarvoista tavaraa, joten taskukellojen kellotaulu oli usein\u00a0lasiton, ja kansi my\u00f6s\u00a0<a href=\"http:\/\/metmuseum.org\/art\/collection\/search\/194140\">rei&#8217;itettiin<\/a> ennen kuin lasin valmistaminen muuttui halvemmaksi.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"aligncenter size-full wp-image-10415\" src=\"http:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-content\/kuvat\/2016\/04\/Taskukellon_lyhyt_historia_Keikarissa.jpg\" alt=\"Taskukellon_lyhyt_historia_Keikarissa\" width=\"1033\" height=\"1500\" srcset=\"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-content\/kuvat\/2016\/04\/Taskukellon_lyhyt_historia_Keikarissa.jpg 1033w, https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-content\/kuvat\/2016\/04\/Taskukellon_lyhyt_historia_Keikarissa-207x300.jpg 207w, https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-content\/kuvat\/2016\/04\/Taskukellon_lyhyt_historia_Keikarissa-768x1115.jpg 768w, https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-content\/kuvat\/2016\/04\/Taskukellon_lyhyt_historia_Keikarissa-705x1024.jpg 705w\" sizes=\"auto, (max-width: 1033px) 100vw, 1033px\" \/><\/p>\n<p>Niin kauan kun kelloja on valmistettu, niin kauan my\u00f6s niiden ulkomuoto on ollut miltei yht\u00e4 t\u00e4rke\u00e4 kuin rakenne. Ty\u00f6miehen taskukello oli perinteisesti rautaa, ter\u00e4st\u00e4 tai hopeaa, ja toimi tiukan paikan tullen pienen\u00e4 vakuutuksena, jonka myym\u00e4ll\u00e4 v\u00e4ltti perikadon. Ne olivat my\u00f6s harvoja perint\u00f6kaluja, jotka is\u00e4t j\u00e4ttiv\u00e4t pojilleen. Porvaristo suosi kultaa, kaiverruksia, jaloja kivi\u00e4, <a href=\"http:\/\/metmuseum.org\/art\/collection\/search\/459201\">miniatyyrimaalauksia<\/a> ja muita harvinaisuuksia varojen mukaan. Aatelin ja maanomistajien kilvoittelussa mik\u00e4\u00e4n yksityiskohta ei ollut liikaa, sill\u00e4 heid\u00e4n ei tarvinnut ty\u00f6skennell\u00e4 &#8211; heill\u00e4 niin sanotusti oli rahaa. Ennen kellojen teollistumista 1800-luvulla miltei\u00a0kaikki taskukellot teetettiin, joten yksil\u00f6llisyys oli taattu. Valitettavasti t\u00e4m\u00e4 maulla iloittelu ei n\u00e4kynyt k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isten arvostuksena, vaan s\u00e4\u00e4tyl\u00e4iset yleisesti j\u00e4ttiv\u00e4t laskunsa maksamatta jopa vuosien ajaksi. Kellomestari luotti maineikkaan tai muodikkaan\u00a0asiakkaan kehuihin. Ne saattoivat tuoda merkitt\u00e4vi\u00e4 uusia ostajia, joiden laskut hoituivat. Vaikka ajan julkkis ei koskaan maksaisi, h\u00e4nen kontaktinsa\u00a0pitiv\u00e4t artesaanin leiv\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n<p>Klassinen miesten asu on tunnetusti hillitty, joten yksityiskohdat ja pienet asusteet ovat aina olleet t\u00e4rkeit\u00e4 oman tyylin tavoittelussa. Taskukello on harvoja korun kaltaisia miesten asusteita, joten niiden ilme on ollut melko vapaa ja monipuolinen vuosisatoja. My\u00f6s hillitty, hallittu k\u00e4den liike taskuun aikaa katsomaan on oma taidemuotonsa, joka on aikoinaan paljastanut persoonasta enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n. Taskukello oli suosituin ajann\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 aina Ensimm\u00e4iseen maailmansotaan asti. T\u00e4ll\u00f6in upseerit mielsiv\u00e4t joukolla <a href=\"http:\/\/www.vintagewatchstraps.com\/trenchwatches.php#TheGreatWar\">rannekellon<\/a> hy\u00f6dyllisemm\u00e4ksi, sill\u00e4 sen taulu oli n\u00e4ht\u00e4vill\u00e4 silm\u00e4nr\u00e4p\u00e4yksess\u00e4. Rannekkeeseen kiinnitettyj\u00e4 kelloja oli toki saatavilla my\u00f6s ennen sodank\u00e4ynti\u00e4, mutta sotaa edelt\u00e4nyt\u00a0tapakulttuuri arvosti n\u00e4ytt\u00e4vi\u00e4 vaatekappaleita k\u00e4tevyyden kustannuksella.<\/p>\n<p>Sota-aikana tasku- ja rannekellot my\u00f6s yhdistettiin erikoisissa hybrideiss\u00e4, joiden ominaisuudet olivat sekoitus molempia. Kun Euroopan valtamaiden politiikkaa oli jatkettu sodan keinoin loppuun saakka, jermut palasivat siviiliin palveluskellot mukanaan. Sankareiden my\u00f6t\u00e4 uudehkon mallin suosio oli valtava ja taattu. Sittemmin liivipuvut ovat suuresti v\u00e4hentyneet 1970-luvun j\u00e4lkeen, kaupunkikuva on sein\u00e4kelloja t\u00e4ynn\u00e4 ja k\u00e4nnyk\u00f6iden my\u00f6t\u00e4 erillinen ajann\u00e4ytt\u00e4j\u00e4\u00a0ei ole oleellinen. Lopulta taskukellon suosio tuhoutui ennen muuta k\u00e4tevyyden nimiss\u00e4, sill\u00e4 rannemallit ovat aina\u00a0n\u00e4ht\u00e4vill\u00e4 &#8211; ja osoittavat omistajansa maun tai vaurauden tehokkaammin. Aikaa niist\u00e4 kai harvoin tarkistetaan.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Taskukello on rannekellon kantamuoto. Molemmat tietysti palautuvat p\u00e4\u00e4lle 500 vuoden p\u00e4\u00e4h\u00e4n, jolloin varhaisimmat mukana kannettavat aikaraudat syntyiv\u00e4t, mutta t\u00e4ll\u00e4 kerralla &#8230; <br \/><a class=\"more-link\" href=\"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/taskukellon-lyhyt-historia\/\">keep reading<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_links_to":"","_links_to_target":""},"categories":[10],"tags":[],"class_list":["post-10408","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-asusteet"],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10408","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=10408"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10408\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10416,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10408\/revisions\/10416"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=10408"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=10408"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=10408"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}