{"id":10399,"date":"2016-04-17T12:26:12","date_gmt":"2016-04-17T09:26:12","guid":{"rendered":"http:\/\/www.keikari.com\/blogi\/?p=10399"},"modified":"2016-03-31T15:23:06","modified_gmt":"2016-03-31T12:23:06","slug":"kerrosliivi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/kerrosliivi\/","title":{"rendered":"Kerrosliivi"},"content":{"rendered":"<p>Kerrosliivi (engl. gilet) on hihaton, vy\u00f6t\u00e4r\u00f6pituinen kerrosvaate, joka muistuttaa kovasti puvun liivi\u00e4. Niiden historia on sama: vuonna 1666 Brittein kuningas Kaarle II antoi m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen uudesta asusta, johon hovin tuli siirtym\u00e4n. Tuo asu koostui housuista, liivist\u00e4 ja takista, jotka valmistettiin villaisesta\u00a0kankaasta &#8211; toisin sanoen se oli nykyisen puvun kantamuoto. Aluksi liiviss\u00e4 saattoi olla pitk\u00e4t hihat ja polvipituus, mutta ajan kuluessa molemmat kutistuivat, kunnes j\u00e4ljell\u00e4 oli riisuttu muoto. Kerrosliivi eroaa puvunliivist\u00e4 yksikertaisesti. Edellinen on tarvittaessa ulkovaate, j\u00e4lkimm\u00e4inen taas takin alle j\u00e4\u00e4v\u00e4 sis\u00e4vaate. Siisp\u00e4 kerrosliivin materiaali on yleens\u00e4 ollut paksua villaa, nahkaa tai jotakin toista vahvaa, s\u00e4\u00e4nkest\u00e4v\u00e4\u00e4 ainesta. Vaatteen leikkaus on hitusen v\u00e4lj\u00e4, jotta keholla on tilaa liikkua. Jos vuorin ja kankaan v\u00e4liss\u00e4 on topattu, l\u00e4mmin eriste, k\u00e4siss\u00e4 on toppaliivi.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"aligncenter size-full wp-image-10404\" src=\"http:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-content\/kuvat\/2016\/04\/Kerrosliivi_Keikarissa.jpg\" alt=\"Kerrosliivi_Keikarissa\" width=\"881\" height=\"1500\" srcset=\"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-content\/kuvat\/2016\/04\/Kerrosliivi_Keikarissa.jpg 881w, https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-content\/kuvat\/2016\/04\/Kerrosliivi_Keikarissa-176x300.jpg 176w, https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-content\/kuvat\/2016\/04\/Kerrosliivi_Keikarissa-768x1308.jpg 768w, https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-content\/kuvat\/2016\/04\/Kerrosliivi_Keikarissa-601x1024.jpg 601w\" sizes=\"auto, (max-width: 881px) 100vw, 881px\" \/><\/p>\n<p>Taatusti maineikkain kerrosliivi on ruskeasta nahkasta valmistettu <a href=\"https:\/\/upload.wikimedia.org\/wikipedia\/commons\/a\/a5\/Picture_of_jerkin.jpg\">jerkin<\/a>-malli, jonka Britannian armeija asetti osaksi soturiensa univormua Ensimm\u00e4isen maailmansodan aikana. Niiden helma oli tavallista pidempi ja yl\u00e4osa leikattu korkealle rinnan ylle, vuorina toimi vahva khaki-villa. Nahka-jerkin toimi l\u00e4mpim\u00e4n\u00e4 ja vahvana kerrospukeutumisena, joka palveli juoksuhaudoissa Euroopan ymp\u00e4ri. Sodan j\u00e4lkeen valtavat m\u00e4\u00e4r\u00e4t jerkineit\u00e4 p\u00e4\u00e4tyi siviilien ylle, kun armeija tyhjensi varastonsa, ja niist\u00e4 muodostui pienimuotoinen tyyli-ilmi\u00f6. Kun maailmansodan toinen osa saapui, nahkaiset kerrosliivit palasivat k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, ja ilmestyiv\u00e4t j\u00e4lleen siviileiden harteille rauhan my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n<p>Suomen arvaamattomassa ilmastossa kerrosliivi on erinomaisen hy\u00f6dyllinen ymp\u00e4ri vuoden. Kevyt, ohut ja mukava liivi mahtuu pieneen tilaan ja tarjoaa lis\u00e4l\u00e4mp\u00f6\u00e4 m\u00f6kki-iltoihin, tuulisiin p\u00e4iviin, j\u00e4rville ja merille. Se my\u00f6s toimii yksityiskohtana tai kontrastina lukemattomissa asukokonaisuuksissa, ja tehostaa kevyen p\u00e4\u00e4llystakin suojaa. Erityisen suosituiksi ovat muodostuneet\u00a0untuvaliivit, joiden toppaus on hyvin\u00a0kevyt ja silti l\u00e4mmin. Toki kelpo neule ajaa saman asian eristyksen puolesta, mutta ei suojaa yht\u00e4 hyvin sateelta tai ravalta. Kerrosliivi on s\u00e4ilytt\u00e4nyt suosionsa usean vuosisadan ajan, sill\u00e4 se on loputtoman k\u00e4tev\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kerrosliivi (engl. gilet) on hihaton, vy\u00f6t\u00e4r\u00f6pituinen kerrosvaate, joka muistuttaa kovasti puvun liivi\u00e4. Niiden historia on sama: vuonna 1666 Brittein kuningas &#8230; <br \/><a class=\"more-link\" href=\"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/kerrosliivi\/\">keep reading<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_links_to":"","_links_to_target":""},"categories":[10],"tags":[],"class_list":["post-10399","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-asusteet"],"aioseo_notices":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10399","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=10399"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10399\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10405,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/10399\/revisions\/10405"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=10399"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=10399"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.keikari.com\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=10399"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}