1. Keikari-käsineet jälleen Sauson kaupassa

    0

    October 7, 2022 by Ville Raivio

    Nokkela lukija muistaa vielä, kun suunnittelin Sakari Sausolle pienen malliston hieman laadukkaampia miesten käsineitä viime vuonna. Niistä valtaosa myytiin loppuun, kunnes koitti kevään lämpö, ja parit vietiin varastoon. Nyt keli on jälleen viileämpi ja uusi erä käsineitä on saapunut Suomeen. Sattumoisin Sausolla on tällä hetkellä muuttoale, johon mallisto kuuluu myös.

    https://sauso.com/sauso-x-keikari


  2. Keikari ja Sakari Sauso

    0

    November 29, 2021 by Ville Raivio

    Viime keväänä lähestyin Suomen omaa Sakari Sauson käsinefirmaa idealla. Halusin suunnitella heille pienmalliston käsineitä, koska en juuri löytänyt Suomesta sellaisia malleja, joista eniten pidin. Idea tarttui, kyti ja syttyi. Mallisto on vihdoin saapunut Unkarista Suomeen ja nyt se on saatavilla Sauson verkkokaupassa sekä myymälässä. Oikeastaan olen hitusen myöhässä, koska suosituin malli on melkein myyty loppuun, ja siitä on laitettu uusi erä tuotantoon. Mallistoni käsineitä on kolme ja niiden värit on valittu jalkineiden väriin sopivaksi. Yleisimmät ovat tietysti keskiruskea, musta ja tummanpunainen.

    Uljas on suosikkini, koska sen materiaali on pehmeää, vahvaa ja kiinnostavan näköistä peuraa. Sen lisänä on Jalo, keskiruskea lampaan napppanahkasta ommeltu malli, sekä Urho, joka on tummanpunainen nappakäsine. Kaikissa on ranteen kohdalla nappi, joka sulkee käsineen tehokkaasti. Näin viima ei pääse sisään yhtä helposti – ja onhan nappi myös hieno koriste. Lisäksi käsineissä on päänahkan väriä vaaleampi nahkatere reunassa. Se tuo komiaa kontrastia. Uljas on suunniteltu mustien jalkineiden pariksi, mutta valkoinen kontrastiväri estää niitä muuttumasta tylsiksi, kuten mustat käsineet yleensä ovat. Jalo on keskiruskea eli se passaa kaikkien ruskeiden popojen pariksi. Urho on tummanpunainen, koska tuo väri on reunoskengissä melko yleinen, mutta sen pariksi sopivia käsineitä on hyvin vaikea löytää.

    Uljaassa on käsin ommellut kontrastiompeleet, kun kahdessa muussa saumat on koneellisesti ommeltu samanvärisellä langalla kuin päällinen. Käsineiden kämmenselässä on kahdesta käsin ommellusta saumasta muotoiltu kuvio. Katsojasta riippuen se kuvastaa joko tiimalasia, joka meille kaikille juoksee, tai sitten jousisoittimen kaarevaa muotoa. Mallien vuorit eroavat toisistaan. Kaikissa hansikkaissa on tavallista pidempi varsi, koska haluan näiden suojaavan käsiä tehokkaasti. Suomen talvi on pitkä ja raaka, eikä käsissä ole rasvakerrosta eristeenä. Viimeisenä malleissa on niin sanottu quirk-rakenne sormien välissä. Se vaatii enemmän vaivaa ja tekee valmistuksesta kalliimpaa, mutta lopputuloksena sormet joustavat enemmän kuin tavallisissa hansikkaissa.

    Olen mallistoon koko lailla tyytyväinen ja uskon myös lukijan innostuvan, jos hän nauttii laadusta ja erilaisesta ilmeestä. Sovittaminen onnistuu joko Sauson myymälässä Helsingin ytimessä tai kotona, sillä postimyynnin palautukset ovat ilmaisia. Myös kotiin lainattava käsimitta löytyy.


  3. Sauso-käsineet

    0

    April 29, 2019 by Ville Raivio

    Sauso on useimman suomalaisen tuntema käsineiden valmistaja, joka perustettiin vuonna 1929. Tuolloin Svante Sauso ryhtyi valmistamaan käsineitä Järvenpäässä niillä opeilla, jotka hän kävi Saksasta ammentamassa. Vuonna 1958 Sauso osti nahkatehtaan Heinolasta ja siirsi tuotannon samoihin tiloihin. Tänä päivänä yritys on Sauson suvun hoidossa kolmannessa polvessa. Vuonna 1989 Sauson tuotanto siirrettiin Pécsiin, Unkariin, jossa on säilynyt useita käsineisiin erikoistuneita tehtaita. Suomessa useimmat käsineentekijät olivat tuolloin eläkeikäisiä, koulutusta ei ollut saatavilla, ja uusia käsityön jatkajia oli vaikea löytää. Suunnittelu, myynti, markkinointi, omistus ja johto toimivat yhä Suomessa.

    Oikealla 10 vuotta vanhat hirvennahkakäsineet, vasemmalla uusi pari

    Käsineiden valmistuksessa käytetään pöytäleikkausta, joka on samantapainen keino kuin reunoskenkien päällisnahkan leikkaaminen: vuota tarkistetaan, naarmut ja nirhaumat sivuutetaan, väljyys lasketaan mukaan, kehikko levitetään vuodan päälle, ja palat leikataan valmiissa muodossa. Sen jälkeen kappaleet ommellaan yhteen vuorin kera. Jokaiseen käsinemalliin ja jokaiselle koolle laaditaan kaavat. Ne siirretään tietokoneelta pahvikaavoiksi ja yhdelle käsineelle tulee näin kymmeniä pahvikaavoja, joiden mukaan nahat leikataan.

    Käsineissään Sauso käyttää lihateollisuuden sivutuotteiksi jääviä vuotia. Karvalampaista (engl. hairsheep) saatava nappanahka on yleisin materiaali, jonka lisäksi käytössä on peuraa, suomalaista hirveä, lammasta, suomalaista poroa sekä pehmeimpänä pekari-villisian nahka, jossa on CITES-suojelu. Tarhattuja eläimiä ei käytetä. Nahkat parkitaan Euroopassa ja niiden valmistuksessa käytetään vain REACH-sertifikaatin saaneita kemikaaleja.

    Vuorimateriaaleista yleisin on lampaanvilla, jonka lisäksi Sauso käyttää ohutta silkkiä, lampaan kelsiturkkia, kashmirvillaa ja näiden sekoituksia. Pahvimerkit, valmistajan lätkät ja muut työtarpeet hankitaan tehtaan lähiseudulta Unkarissa. Sausolla on huoltopalvelu, jonka kautta yrityksen valmistamiin käsineisiin voi saada korjausompelua tai vuorin vaihdon. Naisten mallisto on värikkäämpi kuin miesten. Myös lapsosille on pienen pieniä malleja, motoristeille ajokäsineitä, älykännyihin addiktoituneille kosketusnäyttömalleja. Jos omaa paria ei löydä valmiina, sen voi teettää omilla mitoilla.

    Sauson uusimpia siirtoja oli oman myymälän perustaminen Eerikinkadulle, Helsinkiin, Hotelli Tornin taakse vuonna 2017. Sen lisäksi valikoimaan on tullut pitkäsormisille miehille ja naisille oma leikkaus, joissa on lisäpituutta sormenpäissä. Lyhytsormisille naisille on omansa. Viimeisin mullistus on oma verkkokauppa, joka palvelee koko Suomea ja muuta maailmaa.

    www.sauso.com


  4. Sakari Sauso

    10

    December 13, 2010 by Ville Raivio

    Vuonna 1929 Svante Sauson perustama, nykyisin Sakari Sauson nimellä toimiva perheyhtiö on yksi harvoista suomalaisista laatuvalmistajista. Järvenpäässä syntynyt käsinetehdas keskittyi ennen kaikkea laatuun ja käsityöhön, ja tasokas maine on kantanut tähän päivään saakka. Vuonna 1958 Sauso osti nahkatehtaan Heinolasta ja siirsi tuotannon samoihin tiloihin. Käsineala ei onnistunut houkuttelemaan nuoria pariinsa enää 60-luvun jälkeen, ja kaikki yhtiön käsityön taitajat jäivät eläkkeelle vuonna -89. Tähän saakka Sauso toimi poikkeuksetta kotimarkkinoilla, sillä ammattitaitoisia työntekijöitä ei riittänyt tuotannon laajentamiseen ja Suomen palkkataso piti Sauson hansikkaat verrattain hinnakkaina tuotteina.

    Kun tuotanto Järvenpäässä loppui, kolmannen polven toimija Sakari Sauso perusti nimeään kantavan yrityksen joka siirsi tuotannon kokonaan Unkariin. Noin viisikymmentä työntekijää valmistavat huokeampia koneellisesti ommeltuja hansikkaita sekä päälle sadan euron hintaisia käsin ommeltuja malleja. Sauson erikoisuutena on Etelä-Amerikassa villinä kulkevan peccary-villisian nahka, jota arvostetaan pehmeytensä, kestävyytensä sekä harvinaisuutensa vuoksi. Vuosittainen vuotatuotanto on vain noin 80 000 kappaleen suuruinen, mikä johtaa materiaalista valmistettujen hansikkaiden korkeaan hintaan.

    Ahkerat lukijat tietävät minun harvoin kehuvan suomalaisia valmistajia, mutta Sauson kohdalla teen poikkeuksen. Vaikka tuotanto on unkarilaista, pääosa rahoista päätyy Suomeen tukemaan suomalaista tietotaitoa tasokkaiden hansikkaiden parissa. Yhtiön tuotteiden viimeistely on erinomaista ja erilaisia malleja sekä materiaaleja on käytössä kiitettävä määrä. Hintataso on koneellisesti ommelluissa hansikkaissa järkevä, käsityöhansikkaiden kohdalla hintaa nostaa erityisesti peccary-materiaali. Sauson pääongelmat ovat vuorissa: silkkivuorinen hansikas on kovin kylmä, eikä materiaali kestä käyttöä kuten soisi; vuoreton hansikas on reilusti kylmempi kuin tarve vaatisi; kashmirvillainen  vuori lämmittää, muttei kestä – eikä liioin lampaanvillainenkaan. Ratkaisuna on joko käyttää ohuita alushansikkaita Sausojensa alla, tai korjauttaa vuori turhan usein. Uusimmassa tuotannossa hansikkaisiin on myös lisätty melko kookas Sauso-logo, jolla valmistaja kaiketi pyrkii luomaan tuotteistaan statushyödykettä. Tähän tarkoitukseen Sauso vain on aivan liian huokea.

    Yhtä kaikki, mikäli kykenee sulattamaan kehnot vuoret, Sauso tarjoaa mainion hinta-laatusuhteen hansikkaita, joita suosimalla voi osoittaa tukensa suomalaiselle osaamiselle. Erityisesti naisten valikoiman laajuus ilostuttaa, miesten puolella kysyntä kaiketi osuu perinteisille malleille ja rajoittaa valikoimaa. Erityiset kehut ansaitsee myös Liisa Sauso, joka tarjoaa omassa yrityksessään tilaushansikkaita joiden ominaisuuksille vain mielikuvitus on rajana.

    https://sauso.com

     


  5. Hestra-käsineiden anatomia

    1

    March 12, 2020 by Ville Raivio

    Hestra on ruotsalainen valmistaja, joka on erikoistunut käsineisiin. Sen perusti vuonna 1936 Martin Magnusson ja hän nimesi yhtiön kotikuntansa, Hestran, mukaan. Tänä päivänä yritystä luotsailee perheen kolmas sukupolvi. Alun perin Hestra valmisti työkäsineitä metsureille ja ne tehtiin paksusta nahkasta sekä voimistettiin niiteillä, mutta valikoima laajentui laskettelun pariin, kun Hestraan avautui laskettelukeskus 30-luvulla. Liikkeen yhteistyö Ruotsin laskettelumaajoukkueen kanssa onkin jatkunut 1970-luvulta asti.

    Vaikka yhtiö tunnetaan erityisesti laskettelukäsineistä, jotka ovat pääosa bisneksestä, sillä on mallistot myös vapaa-aikaan sekä edustamiseen. Hestra valmistaa yli 2 miljoonaa paria omissa tehtaissaan vuosittain. Tänä päivänä yhtiö suunnittelee käsineensä Ruotsissa ja valmistaa ne Unkarissa, jossa on säilynyt eurooppalaisittain erityinen keskittymä käsineiden valmistusta. Tämän tekstin esimerkkipari on Hestran edustavasta Table Cut -mallistosta ja saapuu Keikarin lainaan Care of Carlin valikoimasta.

    Käsineet ovat pekaarin nahkaa, joka on käsineiden arvostetuin materiaali pehmeyden ja kestävyytensä ansiosta. Harmillisesti tämän nahkan hinta on noussut koko 2000-luvun ajan ja samalla siitä valmistettujen käsineiden. Hestran käyttämä vuota on kuitenkin suurenmoisen pehmeää ja sileää, vaikka karvatuppien rei’ittämä pinta saa sen näyttämään karhealta. Tämä malli on vuoriton ja nahkan lihapuoli tuntuu suurenmoisen pehmeältä myös. Table Cut -mallisto on valmistajan laadukkain eli siinä on unkarilaista käsityötä kahden tunnin verran.

    Niin kuin muissa Unkarissa valmistetuissa pekaarikäsineissä, myös näissä päällinen on kauttaaltaan käsin ommeltu. Ompeleet ovat tiuhat ja siistit joka suunnassa. Malli on äärimmilleen pelkistetty, jolloin päähuomio on nahkan kauniissa tekstuurissa sekä istuvuudessa. Tuo istuvuus on erinomainen, ainakin omiin pitkiin sormiin ja kirjoittelijan siroihin käsiin. Hyvin harvalla valmistajalla on aidosti pitkät sormet käsineissä, mutta Hestra kuuluu tähän arvokkaaseen joukkoon. Käsine taipuu mallikkaasti sormen tyveen asti.

    Kauttaaltaan Hestran pekaarikäsine muistuttaa silti erittäin paljon muita vastaavia, jotka valmistetaan Unkarissa. Esimerkiksi Suomen oma Sakari Sauso teettää maassa omat käsineensä, joten kysymykseksi nousee, miksi tulisi valita juuri Hestra muiden samanlaisten rivistä. Minä en keksi muuta syytä kuin leikkaus ja kokonaisuus. Jos Hestran käyttämä kaava istuu omaan käteen paremmin kuin muut, valinta on helpompi. Jos istuvuus on heikompi, mutta haluaa silti korkeaa laatua ja siistiä suojaa käsille, sekin luonnistuu. Bonuksena saapuu Hestran vahva ja pelkistetyn tyylikäs rasia, jonkalaisia toivoisin yhä useamman käyttöön. On hassua, miten paljon pakkaus vaikuttaa kokonaisuuteen.

    CoC:n valikoimassa huokeampia käsineitä löytyy Hestralta, kun materiaali on villisian sijaan peurannahkaa. Toinen vaihtoehto on vaikkapa tekninen ja erityisen lämmin untuvakäsine.


Vain kaunis elämä on elämisen arvoinen.


"If John Bull turns around to look at you, you are not well dressed; but either too stiff, too tight, or too fashionable."
~ Beau Brummell

Aiheet

Arkisto

Translate Keikari