Sisustustyylit

[Mangrove]

Suomalaista muotoilua v. 1939.

[Tumppi$]

Näin. Olemme kiistatta olleet yksi suurimmista designin huippumaista 70- luvulle saakka.

[Richard Mutt]

Eli varsinainen kysymys, missä mennään designin suhteen? Onko modernismi jo menneen talven lumia ja onko sen tilalle tullut esim. "nyky" muotoilu tai vastaava, jossa muotoilun lähtökohdat ovat erit kuin modernissa designissa?

Koko PoMo-liikehän lähti alunperin arkkitehtuurin parista, eli voidaan oikeastaan sanoa, että nykytaide seurasi muotoilua eikä toisinpäin.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Postmoderni_taide#Synty

[Mangrove]

Madventuresin Tunnan sanoin:

Täällä mä tapaan istua ja juoda Singaporen swingia ja kuunnella Amerikan möykkärin soittamaa jatsia. Kauniit tytöt tarjoilee viilentäviä juomia. En mä viitti tuolla ulkona yhtään olla kun siellä on ihan ihmeellisiä ihmisiä ja kauheita hajuja. Täällä on magnifique.

Kuva on alunperin julkaistu vuonna 1949 kirjassa Décoration de France.

[Salama]

Entäs kirjahyllyt?

Onko muuta kuin Lundiaa, mitä suosittelette? Ensin meinasin tilata parin seinän mitalla Boknäs / Billnäs/ wtf-tyyliä, mutta pari vuotta asiaa sulateltuani idea alkoi etomaan.

Jotain yksinkertaisempaa pitää saada, ja ei lastulevyä. Lasivitriinin halusin aluksi, mutta kaikki näkemäni ovat niin möhkälemäisiä.

Nykyisin meillä on noin 15 erilaista pätkää notkuvia lastulevytuotteita, Ikean kokopuista Lundia-kopiota, antiikkia ja muuta sellaista. Kyllä kai niissäkin Naket ja Jallut pysyvät tallessa, mutta jotain parempaa pitäisi saada.

[Tumppi$]

Entäs kirjahyllyt?

Onko muuta kuin Lundiaa, mitä suosittelette? Ensin meinasin tilata parin seinän mitalla Boknäs / Billnäs/ wtf-tyyliä, mutta pari vuotta asiaa sulateltuani idea alkoi etomaan.

Jotain yksinkertaisempaa pitää saada, ja ei lastulevyä. Lasivitriinin halusin aluksi, mutta kaikki näkemäni ovat niin möhkälemäisiä.

Nykyisin meillä on noin 15 erilaista pätkää notkuvia lastulevytuotteita, Ikean kokopuista Lundia-kopiota, antiikkia ja muuta sellaista. Kyllä kai niissäkin Naket ja Jallut pysyvät tallessa, mutta jotain parempaa pitäisi saada.

Toki... Koska olet katsellut siis Lundiaa, Billnäsiä yms. olet ilmeisesti valmis panostamaan siihen jonkin verran rahaa..? No itse lähtisin suosittelemaan String- hyllyjärjestelmää, jota voit muokata loputtomasti eri tarpeisiin ja elämäntilanteisiin, vaikka muuttaisit joskus tyystin toisenlaieen asuntoon. Eli kyseessähän on siis ruotsalaisen arkkitehti Nils Strinningin ja tämän vaimon vuonna 1949 suunnittelema täysin vapaasti muokattava, moduulirakenteinen ja erittäin laadukas hyllyjärjestelmä, joka on suurimpia klassikoita koskaan. Ok, ei nyt ihan halpa tämäkään, mutta kuitenkin täysin tavallisen palkansaajan tavoitettavissa. (ja tässähän on tosiaan se hyvä puoli, että kerralla ei tarvitse ostaa kaikkea, vaan sitä voi keräillä kasaan ja rakennella pikkuhiljaa)

Eli hänestä ja hänen+vaimonsa keksimästä hyllyjärjestelmästä on kyse: http://en.wikipedia.org/wiki/Nisse_Strinning

Tässä Stringin viralliset kotisivut: http://www.string.se

Ja tässä muutama "pakollinen":

[_ a m _]

Ääni Stringille myös täältä. Lundioilla mennään, mutta tuohon vaihtaisin, jos olisi taloudellisesti mahdollista.

[chr]

Lundiat on kyllä nykyisillä lisäosillaan ihan asiallaisen näköisiä. Minulla on monta metriä valkoista Lundiaa ja alaosassa metrin korkeat mustat ovet. Lisäosilla vaan on hintaa, ovat taisivat olla yli 100e kappale.

[Salama]

No itse lähtisin suosittelemaan String- hyllyjärjestelmää

Ei pöljemmän näköinen, melkein sait myytyä.

Sanokaapas kuitenkin, vaadinko liikoja, kun minusta näissä ylemmän hintaluokan tuotteissa ei pitäisi käyttää mdf-levyä?

[Enfield]

Sanokaapas kuitenkin, vaadinko liikoja, kun minusta näissä ylemmän hintaluokan tuotteissa ei pitäisi käyttää mdf-levyä?

Mielestäni mdf on materiaalina ihan ok jos sillä ei pyritä jäljittelemään mitään. Esimerkiksi listoituksessa se on verraton, kestävä ja helppo työstää mutta jos mdf pyrkii olemaan jotain mitä se ei ole niin sitten se paikka voisi olla sille aidolle materiaalille. Toisaalta, hyvä laatuisella viilulla päälystetty mdf-levykin on ihan asiallista kamaa kaluihin joissa esim. puun eläminen tekisi lopputuotteelle hallaa.

[Tumppi$]

No itse lähtisin suosittelemaan String- hyllyjärjestelmää

Ei pöljemmän näköinen, melkein sait myytyä.

Sanokaapas kuitenkin, vaadinko liikoja, kun minusta näissä ylemmän hintaluokan tuotteissa ei pitäisi käyttää mdf-levyä?

Eli kysymykseen vaaditko liikoja..? Vaadit itse asiassa "liian vähän" tässä tapauksessa... :-) Avaan pikkuisen tätä, jotta ei kuulosta ihan absurdilta...

No siinä mielessä kyllä, koska monessa tapauksessa, kun puhutaan huonekaluista ja varsinkin hyllyistä, tasoista, pöydistä, lipastoista ja senkeistä niin mdf- rungolla+viilulla tai esim. kimpilevyrungolla+viilulla saadaan vankempi ja elämättömämpi rakenne aikaiseksi. Eli kun rakennetaan kerroksittain, saadaan todellakin erittäin stabiili ja elämätön rakenne ja hintakin pysyy hieman paremmin kurissa. Jos massiivipuuta/solidia liimapuuta käytettäisiin, alkaisi se ajan saatossa taipua todella rumasti. Pahimmillaan parinkymmenen vuoden käytön jälkeen hyllyt olisivat suorastaan mutkalla ja vieläpä niin pahasti, että yhden muuton jälkeen niiden uudelleen kasaaminen olisi täysin mahdotonta. Myös hinnat olisivat aivan järkyttävät, mikäli alettaisiin käyttää massiivijalopuuta viilun sijasta. Yksi hyvä ja konkreettinen esimerkki tästä ovat esim. Tapio Wirkkalan rytmivaneripöydät, joissa tuo tekninen vaneri eli rytmillinen lentokonevaneri on liimattu/puristettu kimpilevyrunkoon... Kyseiset pöydät alkavat nuorimmatkin yksilöt olemaan kohta kunnioitettavassa viidenkymmenen vuoden iässä ja on suorastaan silmiinpistävää, että kaikki yksilöt mitä minäkin olen nähnyt, ovat kanneltaan lähes luotisuoria, vaikka pöydän kunto muuten saattaisikin olla jo kovastikin elämää nähnyt. Sitten vastakkaisena esimerkkinä vaikkapa tämän hetken Askon mallistosta eräs massiiviliimapuinen pöytäsarja, joka on jo uutena valmiiksi kiero! Eli kyseinen rakenne elää niin paljon, että mikäli kyseiset pöydät olisivat suoria uutena, asiakkaat nostaisivat varmasti melkoisen älämölön, kun uusi sohvapöytä meni kieroksi alle vuodessa, mikäli sen päällä on pikkuisenkin enemmän painoa.

Toki yleinen käsitys on se, että massiivipuu on parasta aina ja kaikessa, mutta usko pois, näin ei läheskään aina ole... Itse ihmettelin aikanaan ihan samaa juttua ja minulta meni muun muassa yksi todella harvinainen työ/kirjoituspöytä ohi suun, koska luulin sitä kopioksi, sillä siinä käytetty puu ei ollut massiivipuuta, vaan kyseessä oli lastulevyrunko+viilu. Noh, arvaas onko kaduttanut näihin päiviin saakka, kun minulle jälkeenpäin hieman avattiin ja valotettiin tätä huonekalujen "rakennedilemmaa". Eli esim. lastulevy ei ole välttämättä ollenkaan huono materiaali toteuttaa sellaisia rakenneratkaisuja johonka se parhaiten sopii. Siis ilman muuta solidilla puurakenteellakin on paikkansa, mutta tässä tapauksessa sen ikuinen ongelma on eläminen ja huono mittatarkkuudessa pysyminen. Toki lastulevyäkin on monenlaista ja monilla on ihan ymmärrettävästi kauhukuvia siitä, mutta on myös muistettava se, että näihin maailman parhaisiin ja kuuluisimpiin kalusteisiin käytetään aivan eri tavaraa kuin ns. "kansanmalleihin"..

Eli summa summarum, älä hylkää tuota String- järjestelmää missään nimessä ainakaan tuon mdf-rungon+viilun vuoksi. Voin lyödä vaikka pääni pantiksi että mikäli päädyt Stringiin, et tule päätöstäsi katumaan koskaan.

[Mangrove]

Aikaisemmin tässä säikeessä oli juttua Artekin hinnoista ja olen samaa mieltä, että ne ovat ylihinnoiteltuja käytettyihin materiaaleihin nähden. Alla on kuitenkin muutama vertailulukema kahdelta eri vuodelta, markkasummat on muutettu vuoden 2011 euroihin. Artekin hinnat ovat siis absoluuttisesti nousseet, mutta palkkoihin nähden pysyneet samana tai alentuneet.

Jakkara 60, v. 1951 = 56 € (Artek), vastaa metallityömiehen 12 työtunnin palkkaa v. 1951.
Jakkara 60, v. 2012 = 155 € (Artek), vastaa kaikkien työtekijöiden keskimääräistä 11 työtunnin palkkaa v. 2011.

Pöytä 81B, v. 1951 = 325 € (Artek), vastaa metallityömiehen 68 työtunnin palkkaa v. 1951.
Pöytä 81B, v. 2012 = 630 € (Artek), vastaa kaikkien työtekijöiden keskimääräistä 43 työtunnin palkkaa v. 2011.

Pöytä 90B, v. 1951 = 199 € (Artek), vastaa metallityömiehen 42 työtunnin palkkaa v. 1951.
Pöytä 90B, v. 2012 = 430 € (Artek), vastaa kaikkien työtekijöiden keskimääräistä 29 työtunnin palkkaa v. 2011.

Pöytä 95A, v. 1951 = 384 € (Artek), vastaa metallityömiehen 81 työtunnin palkkaa v. 1951.
Pöytä 95A, v. 2013 = 655 € (Artek), vastaa kaikkien työtekijöiden keskimääräistä 44 työtunnin palkkaa v. 2011.

Hylly 112A, v. 1951 = 63 € (Artek), vastaa metallityömiehen 14 työtunnin palkkaa v. 1951.
Hylly 112A, v. 2012 = 270 € (Artek), vastaa kaikkien työtekijöiden keskimääräistä 19 työtunnin palkkaa v. 2011.

Ihmettelen, että miksi muut valmistajat eivät kopio Artekin vanhoja valmistusmenetelmiä, varsinkin kun Alvar Aallon patentit ovat jo vanhentuneet.

[CyberDog]

Mikä sulla on tuo keskimääräinen palkka tuossa? Ollaan meinaan kavereiden kanssa ihmetelty sitä suomessa virallista keskipalkkaa... Ei meinaan tiedetä kovin montaa ihmistä ketkä siihen pääsee...

[Tumppi$]

Aikaisemmin tässä säikeessä oli juttua Artekin hinnoista ja olen samaa mieltä, että ne ovat ylihinnoiteltuja käytettyihin materiaaleihin nähden. Alla on kuitenkin muutama vertailulukema kahdelta eri vuodelta, markkasummat on muutettu vuoden 2011 euroihin. Artekin hinnat ovat siis absoluuttisesti nousseet, mutta palkkoihin nähden pysyneet samana tai alentuneet.

Jakkara 60, v. 1951 = 56 € (Artek), vastaa metallityömiehen 12 työtunnin palkkaa v. 1951.
Jakkara 60, v. 2012 = 155 € (Artek), vastaa kaikkien työtekijöiden keskimääräistä 11 työtunnin palkkaa v. 2011.

Pöytä 81B, v. 1951 = 325 € (Artek), vastaa metallityömiehen 68 työtunnin palkkaa v. 1951.
Pöytä 81B, v. 2012 = 630 € (Artek), vastaa kaikkien työtekijöiden keskimääräistä 43 työtunnin palkkaa v. 2011.

Pöytä 90B, v. 1951 = 199 € (Artek), vastaa metallityömiehen 42 työtunnin palkkaa v. 1951.
Pöytä 90B, v. 2012 = 430 € (Artek), vastaa kaikkien työtekijöiden keskimääräistä 29 työtunnin palkkaa v. 2011.

Pöytä 95A, v. 1951 = 384 € (Artek), vastaa metallityömiehen 81 työtunnin palkkaa v. 1951.
Pöytä 95A, v. 2013 = 655 € (Artek), vastaa kaikkien työtekijöiden keskimääräistä 44 työtunnin palkkaa v. 2011.

Hylly 112A, v. 1951 = 63 € (Artek), vastaa metallityömiehen 14 työtunnin palkkaa v. 1951.
Hylly 112A, v. 2012 = 270 € (Artek), vastaa kaikkien työtekijöiden keskimääräistä 19 työtunnin palkkaa v. 2011.

Ihmettelen, että miksi muut valmistajat eivät kopio Artekin vanhoja valmistusmenetelmiä, varsinkin kun Alvar Aallon patentit ovat jo vanhentuneet.

Niin, nyt on kuitenkin hyvä muistaa, että noille laskettu käyttöelinkaarikin on jotain ihan muuta kuin esim. Maskun kalusteilla.. Toki osittain allekirjoitan tuon mitä nykyisiin, HUOM! nykyisiin materiaaleihin tulee. Eli nykyään myös Artek käyttää etelän pikakasvatusmenetelmillä kasvatettua koivua, mäntyä jne. Mutta voin todellakin luvata, että ennen asia oli aivan toisin.. Eli aikoinaan myös käytetyt materiaalit olivat parasta mitä on olemassa. Eli se että niissä on aina käytetty esim. koivua ja mäntyä, eivät itsessään tee materiaaleista sen keskinkertaisempaa, koska todellakin on koivua ja "koivua". Eli esim. vanhoissa Aallon kalusteissa käytetty koivuhan on täysin villinä ja vapaana hitaasti kasvanutta pohjoisen koivua, joka on äärimmäisen tiheäsyistä ja aivan käsittämättömän kestävää esim. taivutukselle. Muun muassa vanhat L-jalat saattavat olla taivutettu suoraan oksan kohdalta! Ja sellainen temppu vaatii parasta puulaatua mitä on yleensä olemassa, vaikka se olisikin "vain" ihan kotoista koivuamme. Toki, yhä edelleen materiaalit ovat kuitenkin ihan jotain muuta kuin perushuonekaluissa. Eli todellakin on koivua ja "koivua". Asiaan vihkiytymättömän on toki vaikea tätä käsittää, mutta eroja yhä edelleen on.

Kyllä Artekilla edelleen on yksinoikeus Aallon kalusteisiin... Vaikka menetelmät ovat sinällään vanhentuneet, on tuotesuoja kuitenkin yhä olemassa. Eli ainakin muotokielen tulisi poiketa todella radikaalisti Aallon muotokielestä. Toisaalta, kaikki sijoittaminen infraan ja koneisiin aiheuttaisi sen että eipä hintaero iso enää olisikaan Artekin kalusteisiin. Eli asia ei ole todellisuudessa ihan noin yksinkertainen... Eli sitä ns. "merkkilisää" ei ihan niin mielettömästi näissä olekaan, vaikka sitä monet toki mielellään itselle+muille uskottelevatkin, kun Artekin hinnat tuntuvatkin äkkiä tarkasteltuna kovilta esim. Maskun hintoihin verrattuna.

[Mangrove]

Mikä sulla on tuo keskimääräinen palkka tuossa?

Keskipalkkana vuodelle 2011 käytin Tilastokeskuksen ilmoittamaa yksityisen sektorin keskiarvoa 14,91 € per tunti. Mediaanituntipalkka olisi saman vuonna ollut 14,64 € tunti.

Mutta voin todellakin luvata, että ennen asia oli aivan toisin.. Eli aikoinaan myös käytetyt materiaalit olivat parasta mitä on olemassa. Eli se että niissä on aina käytetty esim. koivua ja mäntyä, eivät itsessään tee materiaaleista sen keskinkertaisempaa, koska todellakin on koivua ja "koivua".

Artekin 1930-luvun piirustusten mukaan sen pöydissä oli täyttä koivua vain jaloissa. Esimerkiksi pöytätasot olivat vaneria ja linoleumia. Nähdäkseni sekä vaneri että linoleum olivat 30-luvun standardien mukaan "ihan OK", mutta eivät todellakaan massiiviipuun tasoista.

Kyllä Artekilla edelleen on yksinoikeus Aallon kalusteisiin... Vaikka menetelmät ovat sinällään vanhentuneet, on tuotesuoja kuitenkin yhä olemassa. Eli ainakin muotokielen tulisi poiketa todella radikaalisti Aallon muotokielestä.

En tarkoittanutkaan, että muiden pitäisi kopioida yksi yhteen Aaltoa, mutta esimerkiksi L-jalallisia koivutuoleja ja -pöytiä voisivat muutkin tuottaa kuin Artek. Vertaa esimerkiksi Ikean tuotteet.