Ainut asia maailmassa, joka on hyvän palautteen antamista vaikeampaa, on huonon palautteen vastaanottaminen. Tämän takia palaute on tärkeä ja mielenkiintoinen aihe, jota kannattaa pohtia hetki.

Palaute on käytännössä välttämätöntä oppimiselle. Ilman palautetta oppiminen on kuin samoilisi Lapissa ilman karttaa. Tarpeeksi pitkän ajan kuluessa voi päästä pitkällekin, mutta mitään varsinaisia takeita siitä minne päätyy ja koska, ei ole. Hyvä palaute on oppijalle vähän sama mitä kartta, kompassi ja kupillinen kuumaa lihakeittoa on vaeltajalle. Se ohjaa oikeaan suuntaan ja antaa voimia jaksaa. Huono palaute taas voi johtaa harhaan, lannistaa ja turhauttaa. Huono palaute on kuin kuppi kuumaa lihakeittoa heitettynä vaeltavan kasvissyöjän kasvoille: sinällään ehkä kyllä terveellistä ja ravitsevaa, mutta sattuu perkeleesti ja mitään hyötyä siitä ei ole.

Mutta metaforat riittäkööt ja siirrytään asiaan!

Palautteen tarkoitus
Palaute on oppijalle tarkoitettua apua. Palautteen antamisella pyritään antamaan oppijalle realistinen arvio nykyisen suorituksen tasosta, osoittamaan tarvittavat jatkokehityksen kohteet ja ehdottamaan mahdollisia keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi. Erityisen hyvä palaute lisäksi kannustaa oppijaa parantamaan suoritustaan, sen parantamisen mahdollistamisen lisäksi.

Palaute on aina oppijaa varten. Jos tarkoituksena on lähinnä esitellä omaa tietämystään, päästä ilkeilemään virheistä (olivat ne todellisia eli ei) tai päteä, silloin kyseessä ei ole palaute, vaan mulkkuilu. Mulkkuilu on ilmiönä huomattavasti vähemmän hyödyllistä palautteen vastaanottajalle kuin palaute, vaikka se sisältäisikin vain todenmukaisia huomioita arvosteltavasta asiasta.

Palautteen sosiaalipsykologia
Palaute on nimittäin aina herkkä paikka kaikille osanottajille. Oppija on esitellyt oman oppimistuloksensa, johon on parhaimmassa tapauksessa sijoittanut merkittävästi itseään. Palautteen vastaanottaminen on lähtökohtaisesti vaikeaa, koska panokset ovat oppijalla kovat. Tilanne on jännittävä, merkityksellinen ja epätasa-arvoinen palautteen antajan hyväksi.

Palautteen antajan on siksi lähtökohtaisesti osoitettava harvinaista hienotunteisuutta oppijaa kohtaan. "Suuri voima tuo mukanaan suuren vastuun" kuten kaikki Hämähäkkimiestä lukeneet tietävät. Palautteen antajalla taas on panoksena oma asiantuntemuksensa ja asemansa oppilaalle merkittävänä ja luottamuksen arvoisena henkilönä, joten palautetilanne ei ole hänenkään kannalta riskitön.

Palaute on herkkä paikka.

Palautteen muoto
Tämän takia palautteen muoto on tärkeää. Mitätöinti, tyrmääminen, tai oppilaan toimijuuden riistäminen käytännössä murskaavat kaikki toiveet saada palautteesta kovin suurta hyötyä irti. Näillä keinoilla epävarma palautteen antaja voi yrittää suojella itseään ja edellä mainittua omaa asiantuntijastatustaan, mutta oppijan näkökulmasta tilanne on huonoin mahdollinen. Asiattomasti annettu palaute on eksponentiaalisesti vaikeampaa vastaanotettavaa ja hyödynnettävää, kuin kohtelias palaute.

Tämä tarkoittaa harvinaisen vähän sitä, että palaute ei voisi olla suoraa tai etteikö virheistä voisi huomauttaa. Reiluus ja todenmukaisuus ovat yksiä varsin universaalisti hyvään opettajuuteen liitettyjä ominaisuuksia. Hyvä palaute on aina merkityksellistä ja tarkoituksenmukaista. Teksti voi olla kovaa, mutta sen pitää olla sitä aina aiheesta.

Toimijuuden riistäminen ansaitsee erityistapauksena ehkä vähän avaamista. Jos oppilaalle ei jätetä mahdollisuuksia puolustaa itseään tai mitään liikkumavaraa palautteen rautahäkissä, on kyseessä jotain, jota kutsun toimijuuden riistämiseksi. Sosiaalipsykologisesti tätä vältetään esimerkiksi käyttämällä minä -lauseita, välttämällä absoluuttisia totuuksia palautteessa ja tekemällä kysymyksiä oppijalle. Näin oppija pääsee osallistumaan myös tässä vaiheessa aktiivisesti tilanteeseen, eikä ole vain palautteen antajan nyrkkeilysäkkinä.

Palautteen sisältö
Palautteen sisällön ja muodon vertaaminen on jonkin sortin muna-kana -ongelma. Palautteessa on aina kyse molemmista. Ilman merkittävää sisältöä palaute on täysin turhaa ja tyhjää, vaikka se olisi kuinka kauniisti muotoiltu. Hirvittävän paljon oleellisia asioita sisältävä palaute taas voi olla täysin mahdotonta vastaanotettavaa ja hyödynnettävää, jos palaute on ruokottomasti ja kaikin puolin rumasti esitettyä. Autismin kirjon oireita omaavat pystyvät mahdollisesti ottamaan tällaisen palautteen vastaan ja hyödyntämään sitä tehokkaasti, mutta kaikilta muilta se on vain liikaa vaadittu.

Palautteen sisältö keskittyy olennaiseen: hyvistä asioista kiitetään, huonoista huomautetaan. Tärkeisiin asioihin puututaan ensisijaisesti, toisarvoiset lähinnä mainitaan. Parannusehdotukset kuuluvat olennaisena osana hyvään palautteeseen.

Palautteen vastaanottaminen
Palautteen vastaanottaminen ei ole helppoa. Negatiivisen palautteen ei varsinkaan, ei vaikka se olisi muotoiltu kuinka asiallisesti ja kohteliaasti. Tässä kohtaa vastuu kuitenkin siirtyy oppijalle. Jos palaute on annettu rehellisesti, aiheesta ja tarkoituksenmukaisesti, se on velvollisuus hyödyntää. Tässäkin vaiheessa palautteen sisällöstä voi toki olla eri mieltä. Palautteen vastaanottaminen ei tarkoita sitä, että oppija muuttaa toimintansa välittömästi palautteen mukaiseksi. Palaute on vastaanotettu, kun sen sisältö on käsitelty, sisäistetty ja soveltuvin osin integroitu omaan osaamiseen. Joskus palaute on vain toinen mielipide, joka on mielenkiintoista kuulla. Joskus (esimerkiksi matematiikan suhteen) palaute voi yksinkertaisesti olla oikein, jolloin toiminta on pakko muuttaa sen mukaiseksi. Joka tapauksessa palaute on otettava vastaan vähintään yhtä asiallisesti, kuin se on annettu.

Palautteen antaminen ei ole helppoa. Hyvän palautteen ei varsinkaan. Tämän takia oppijalla voi nähdä olevan vahva velvollisuus yrittää hyödyntää saamansa palaute mahdollisimman tehokkaasti. Sillä ei ole varsinaisesti väliä, tarkoittaako se toiminnan muutosta palautteen mukaiseksi vai yhä vahvemmin oman päänsä pitämistä.

Esimerkkejä: Oppilas on tuonut opettajalle näytille tekemänsä pienoismallin autosta, josta puuttuu yksi rengas, liima on tuhrinut tuulilasin ja pinta on vähän naarmuilla. Pienoismalli on kuitenkin harvinaisen tarkka kopio alkuperäisestä aiheesta.

Opettaja1: "Miks sää tuot tän nyt mulle? Pinta on aivan riekaleina, miten tällaisen kehtaa kukaan tuoda näytille? Tuulilasi on myös niin rähmässä ja rengas puuttuu, että tämä auto on varmaan ollut suunnilleen samanlaisessa kolarissa, kuin mitä sun käsityön numero just nyt. Kylhän se autolta näyttää, mutta kuka tahansa nyt auton saa aikaiseksi. En mää tätä pahalla sano, mutta anteeks nyt vaan, hylsy tulee, ellet korjaa."

Opettaja2: "Miks sää tuot tän nyt mulle? Tarkoitan ihan sillä, että huomaat varmaan itekin, että tätä ei vaan voi sanoa vielä valmiiksi. Tästä tulee aivan todella hieno pienoismalli, mutta ensin vain on pakko korjata toi puuttuva rengas, puhdistaa toi tuulilasi ja minusta tuo pinta kannattais maalata uudestaan. En voi päästää tätä läpi tämmöisenään, mutta kokeile vaikka tota tinneriä tohon tuulilasiin, se vois auttaa heti jo jonkin verran."

Purku: Molemmat opettajat osoittaa kaikki virheet ja antaa kiitosta hyvistä puolista, mutta tekevät sen omalla tyylillään. Ensimmäinen opettaja soveltaa mitätöintiä ja toimijuuden riistämistä monella tasolla. Ns. anteeksi pyytäminen hirveän muussaamisen jälkeen on hyvä esimerkki toimijuuden riistämisestä: "Sanoin jo sori ja että en yrittänyt olla ilkeä, miten voit olla niin pikkumainen, että vielä muka ärhentelet siinä?"

Jälkimmäinen opettaja yrittää osallistaa oppilasta ja esittää asiat omina mielipiteinään. Hän on asiantuntija, jonka ei tarvitse keulia absoluuttisilla totuuksilla, vaan hänellä on varaa esittää perusteltuja mielipiteitä. Silti asiat sanotaan niin kuin ne on: hylätty tulee, ellei asioita korjata. Lisäksi tällä opettajalla on annettavana toimintaehdotus.

Jestas mikä opettaja.

Kiitoksia mielenkiinnostanne. Keskustelua palautteesta saa jatkaa vapaasti. Minusta palaute on hieno ja jännä asia, kuten ehkä tästä viestistä voi päätellä. En koe olevani erityisen herkkänahkainen tai että tällä foorumilla olisi mitenkään joku täysin kaoottisen hirveä tilanne asian suhteen. Hyvä palaute on siitä huolimatta niin siisti juttu, että jos tämä ketju saa jonkun edes miettimään aihetta, niin sisäinen opettajani on onnellinen :)



TL;DR laiskoille:
Hyvä palaute palvelee aina palautteen kohdetta, ei palautteen antajaa. Ole siis aina kohtelias, asiallinen, mutta tiukka. Muuten palautettasi ei joko oteta vastaan, tai sillä ei ole mitään väliä. Palaute on vaikeaa ottaa vastaan, joten älä ihmettele jos joku (esim. sinä itse) joskus harmistuu.
Joskus myös blogaan: kirjoja ja kuteita

http://tavaus.blogspot.com/
http://liinajahame.blogspot.com

*

Riki Sorsan veli

Vs: Hyvä palaute: kuinka annan, kuinka otan vastaan?
« Vastaus #1 : 02.12.11 - klo:00:36 »
Perussettiä. Vaikeaksi menee, kun se oppilas tuo pienoismallin sijasta irroitetun kananpään ja kertoo sen olevan tarkka kopio 1969 Ford GT:stä. Kun tuntuu että pukeutumisen osalla joillakin on täällä ihan peruslähtökohdat viturallaan, vaikka höyhenet olisivat hyvin sudittu ja nokka kiilloitettu. Että mistä sitä nyt lähtisi, i.e. totaalinen nollaaminen.

Vs: Hyvä palaute: kuinka annan, kuinka otan vastaan?
« Vastaus #2 : 02.12.11 - klo:00:49 »
Perussettiä. Vaikeaksi menee, kun se oppilas tuo pienoismallin sijasta irroitetun kananpään ja kertoo sen olevan tarkka kopio 1969 Ford GT:stä. Kun tuntuu että pukeutumisen osalla joillakin on täällä ihan peruslähtökohdat viturallaan, vaikka höyhenet olisivat hyvin sudittu ja nokka kiilloitettu. Että mistä sitä nyt lähtisi, i.e. totaalinen nollaaminen.

"Tämä on minusta kananpää, ei pienoismalli. Jos esittelet tätä pienoismallina ympäriinsä, niin älä ihmettele, jos ihmiset reagoi erikoisesti. Minun nähdäkseni kananpäässä ei ole mitään yhteneväisyyttä auton pienoismalliin ja uskallan epäillä, ettei ole kyllä juuri kenenkään muunkaan mielestä. Voisit harkita esim. renkaita tai keskittyä hakemaan semmosta auton muotoista muotoa ens kerralla."

tai vaihtoehtoisesti:

[spoiler]Lollollollolloo kananpää! [/spoiler]

P.S. hyvä että lähtee keskustelu käyntiin vauhdikkaasti! Voisi tässä vaiheessa mennä vaikka nukkumaan ->
Joskus myös blogaan: kirjoja ja kuteita

http://tavaus.blogspot.com/
http://liinajahame.blogspot.com

*

choir

  • *****
  • 1061
    • Profiili
    • Sähköposti
Vs: Hyvä palaute: kuinka annan, kuinka otan vastaan?
« Vastaus #3 : 02.12.11 - klo:01:20 »
Palaute: Toooosi hyvä kirjoitus Liinurilta! Minä opin paljon. Taidat olla opettaja!?
Lähtökohtani täällä on klassinen miesten pukeutumistyyli.

*

Ville

  • Satraappi
  • *****
  • 8986
    • Profiili
    • http://www.keikari.com
    • Sähköposti
Vs: Hyvä palaute: kuinka annan, kuinka otan vastaan?
« Vastaus #4 : 02.12.11 - klo:03:45 »
MTOP-aihe on aina ollut foorumin kiinnostavin ketju. Kuvat herättävät keskustelua ja jäsenet voivat ainoastaan hyötyä ehdotuksista sekä kommenteista. Lisäksi on kiintoisaa huomata minkälaisen käsittelyn vaikkapa harmaat flanellihousut (tai vakosamettihousut, klubitakki, trenssi ja näin edelleen) saavat kunkin pukeutujan mukaan. Tyyli on personaa.
Minulla on Torissa vaatteita, jotka sinä haluat.

*

kapten GT

  • *****
  • 2908
  • Stiff Upper Lip
    • Profiili
Vs: Hyvä palaute: kuinka annan, kuinka otan vastaan?
« Vastaus #5 : 02.12.11 - klo:09:21 »
Hyvä kirjoitus, tosin molemmat opettajat voisivat vielä parantaa palautteenantoaan.
Sivistyneen ihmisen kvartaali on 25 vuotta

Vs: Hyvä palaute: kuinka annan, kuinka otan vastaan?
« Vastaus #6 : 02.12.11 - klo:09:28 »
Choir:

Kiitos, kiitos tästä palautteesta :) Minulla on tosiaan opettajan pätevyydet ja opettaminen on tärkeä juttu itselleni, mutta tällä hetkellä en pääse työssäni opettamaan käytännössä lainkaan. Vieroitusoireet näkyvät sitten tällaisinä purkauksina.

Ville:
Olen täsmälleen samaa mieltä kanssasi! MTOP on mahtava ja harvinaisen hyödyllinen instituutio ja sinällään kaikki reaktiot ovat toki aina palautetta. Jos laitan MTOP-ketjussa päälleni keltaiset farkut, sähkösinisen paksun villapaidan, frakkitakin, jalkaan crocsit ja päähän lippalakin ja saan ikuiset bannit keikarin foorumille, niin se on toki palautetta sinällään ja kertoo minulle heti jotain. Mietin tätä kuitenkin enemmän mahdollisimman tehokkaan palautteen antamisen näkökulmasta.

Pelkkä reagoiminen on tietysti palautetta, mutta se vain harvoin on hyvää palautetta. Joskus se voi olla jopa tarkoituksenmukaista tai tarpeellista palautetta: "Ei saa tehdä noin!" lapsen käpälöidessä hellan nappuloita tai jonkun yhdistäessä farkut mustiin kenkiin. Tämä on kuitenkin vasta hyödyllisyyden ensimmäinen taso, josta on minusta mahdollista parantaa merkittävästi.

Haluan erikseen vielä sanoa sen, että en mitenkään VAADI, että Keikarin foorumilla tämän jälkeen annettaisiin ainoastaan nami nami harkittua hampurilaispalautetta, eikä keskusteltaisi mitenkään muuten. Päteminen, inhoreaktioiden esittäminen tai tietämyksellä keuliminen on aina hauskaa ja joskus myös paikallaan, eikä sitä pidä mitenkään kieltää. Minun tarkoituksena oli ainoastaan nostaa palaute aiheena tietoisen harkinnan tasolle:

"Hyisssaatana, mitä minä juuri näin? Taidanpa tuomita alimpaan helvettiin... tai no, ehkä tossa jotain hyviä puolia vois olla ja kaveri sano, että toi on sen eka kerta kravatti kaulassa. Vois ehkä antaa hampurilaispalautetta, mutta nääh, tää päivä on ollut niin hanurista, että taidanpa vaan haukkua pystyyn."
Joskus myös blogaan: kirjoja ja kuteita

http://tavaus.blogspot.com/
http://liinajahame.blogspot.com

*

choir

  • *****
  • 1061
    • Profiili
    • Sähköposti
Vs: Hyvä palaute: kuinka annan, kuinka otan vastaan?
« Vastaus #7 : 02.12.11 - klo:11:43 »
Olen sitä mieltä, että palautteen tarkoitus on auttaa, ei masentaa. Jos joku uskaltaa asettaa itsensä alttiiksi laittamalla kuvansa muiden arvosteltavaksi, on kriittisenkin palautteen oltava lähtökohtaisesti rakentavaa ja kannustavaa, luopumatta rehellisyydestä.

Me suomalaiset emme tunnetusti osaa kehua, kannustaa ja rohkaista toisiamme! Sitä pitää ainakin minun opetella, mm. palautteen antamisessa.
Lähtökohtani täällä on klassinen miesten pukeutumistyyli.

Vs: Hyvä palaute: kuinka annan, kuinka otan vastaan?
« Vastaus #8 : 02.12.11 - klo:11:49 »
^^ Mielestäni kärjistät tuossa viestissä aika paljon: lällyn hampurilaispalautteen ja tyrmäämisen välillä on laaja skaala erilaisia palautteita. Oikeastaan noissa ääripäissä on melkein jo kyse eri asioista. Asiallisen ja rakentavan negatiivisen palautteen vastaanottamiseen ilman sitä "pakollista" kehua on taito, joka kannattaa opetella. En kiistä, etteikö hampurilaismallin mukainen palaute joissain tapauksissa vaikuttaisi kohteeseensa paremmin. Tuntuu vain keinotekoiselta yrittää etsiä väkisin jotain positiivista sanottavaa sen takia, että voi antaa rakentavaa kritiikkiä.

*

Hypno

  • *****
  • 2726
    • Profiili
Vs: Hyvä palaute: kuinka annan, kuinka otan vastaan?
« Vastaus #9 : 02.12.11 - klo:12:08 »
Palautteen antamisessa on myös ongelmallista sekin, että foorumilla on eri koulukunnan miehiä. Jos on slimmin italialaistyylin ystävä, on varmasti hankala antaa RAKENTAVAA kritiikkiä Will Boehlken kaltaisen herran puntin leveydelle. Varsinkin jos tietää monien kuvien jälkeen että se nyt sattuu olemaan Willin "juttu".

Omaa itsekritiikkiä parantaa jo itsensä kuvaaminen. Peilistä kun itseään ei katso samalla tavalla kuin kamera näkee sinut muutaman metrin päästä. Myös eri perspektiivit paljastavat ihan erilaisia seikkoja istuvuudesta ym.

Itse kun on aika sokea katsoessaan peiliin - voit kuvitella näyttäväsi James Bondilta mutta jos asiaan kehkeytyneet foorumiitit löytävät "hyviä parannusehdotuksia", jotka voivat kuulostaa oudolta (ALUKSI), voi silti jäädä hyvin mielin pureskelemaan kritiikkiä koska tuskin kenelläkään yöunet menee jos solmion solmu ei saanut arvovaltaisen raadin ylistystä ;)

Vs: Hyvä palaute: kuinka annan, kuinka otan vastaan?
« Vastaus #10 : 02.12.11 - klo:12:14 »
^^ Mielestäni kärjistät tuossa viestissä aika paljon: lällyn hampurilaispalautteen ja tyrmäämisen välillä on laaja skaala erilaisia palautteita. Oikeastaan noissa ääripäissä on melkein jo kyse eri asioista. Asiallisen ja rakentavan negatiivisen palautteen vastaanottamiseen ilman sitä "pakollista" kehua on taito, joka kannattaa opetella. En kiistä, etteikö hampurilaismallin mukainen palaute joissain tapauksissa vaikuttaisi kohteeseensa paremmin. Tuntuu vain keinotekoiselta yrittää etsiä väkisin jotain positiivista sanottavaa sen takia, että voi antaa rakentavaa kritiikkiä.

Kärjistän toki valtavasti, jotta asia on helpompi hahmottaa. Toivottavasti en kuitenkaan liikaa, ettei kaikki kosketuspinta todellisuuteen häviä.

Hampurilaismalli ei tosiaan ole oikeasti mikään vaatimus tai varsinkaan ainut hyvä tapa antaa palautetta. Keinotekoinen muottiin puristaminen ei ole hyvä ratkaisu juuri minkään asian suhteen, ei myöskään palautteen tapauksessa. Väkisin ei pidä keksiä mitään tyhjää lätinää, jos kehuttavaa ei ole. Tyhjä naminami-hampurilaismössö on itsekriittiselle oppijalle aivan yhtä loukkaavaa ja hyödytöntä kuunneltavaa, kuin tarpeeton ilkeily ja tyrmäys. Tarkoituksenmukaisuus on aina se lähtökohta. Joskus on herkkä oppilas tai herkkiä aiheita, joita kannattaa käsitellä kevyemmin. Joskus taas ei. Sotaharjoituksessa tarkoituksenmukainen palaute voi olla melko eri näköistä, kuin esimerkiksi parisuhteessa.

Foorumiympäristössä sopivan muodon haarukoiminen on tietysti vaikeampaa, mutta itse haluan lähteä siitä oletuksesta, että kaikki ovat sivistyneitä, tuntevia ja vähintään jonkin verran huumorintajuisia ihmisiä, jotka haluavat oikeaa palautetta asioista. En huutele tuntemattomille kadulla epäkohteliaisuuksia, joten en tee sitä myöskään foorumilla, vaikka kukaan ei yletykään lyömään turpaan. Sen sijaan yritän antaa niin hyvää palautetta, kuin osaan.

Kuten mainitsit, niin palautteen vastaanottamista pitää tietenkin jokaisen kohdallaan opetella, mutta siinä tapauksessa pitää kyllä opetella myös palautteen antamista! Kaksisuuntainen tie. Koska palautteen antaja on kuitenkin roolijaon puolesta lähtökohtaisesti vahvemmassa asemassa, niin itse näen hänellä olevan käytännössä jonkin verran suuremman vastuun käyttäytyä hienotunteisesti, kuin palautteen vastaanottajalla.
Joskus myös blogaan: kirjoja ja kuteita

http://tavaus.blogspot.com/
http://liinajahame.blogspot.com

Vs: Hyvä palaute: kuinka annan, kuinka otan vastaan?
« Vastaus #11 : 02.12.11 - klo:12:18 »
^ Tämän täsmennyksen jälkeen olen suloisesti samaa mieltä.

*

U-Haul

  • *****
  • 1547
    • Profiili
Vs: Hyvä palaute: kuinka annan, kuinka otan vastaan?
« Vastaus #12 : 02.12.11 - klo:12:41 »
Nämä diplomatian periaatteethan ovat myös ihan toimivia ihmistenväliselläkin tasolla:

Diplomaatti on ... myös henkilö, joka taitavalla, jyrkkyyttä välttävällä esiintymisellä saavuttaa tarkoituksensa. Diplomaatin tehtävänä on ylläpitää kontaktipintaa ja keskusteluyhteyttä...

Puhekielessä diplomatialla tarkoitetaan tahdikkuutta strategisen edun saavuttamiseksi. Diplomaattiseen käytökseen kuuluu asioiden muotoilu niin, että vastakkainasettelut vältetään.


http://fi.wikipedia.org/wiki/Diplomatia

Hypnon kanssa samaa mieltä tuosta eri koulukuntien välisen arvostelun hankaluudesta. Hyvä olisi tosiaan arvioitaessa yrittää olla mahdollisimman objektiivinen. Jos arvosteltava kokonaisuus ei edustakaan omaa makua,tyyliä/koulukuntaa, tulisi yrittää nähdä se käyttäjän oman kontekstin ja tyylilajin edustajana. Istuvuudesta, materiaaleista ja esim. väreistähän voi aina antaa palautetta. "Oikeasta" mausta ei välttämättä oikein ole virallista totuutta.
Keep Calm and Carry On.

*

danius

  • *****
  • 2224
    • Profiili
Vs: Hyvä palaute: kuinka annan, kuinka otan vastaan?
« Vastaus #13 : 02.12.11 - klo:15:54 »
Täytyy itsekin näin opettajana kommentoida ketjua:

Liinurin kirjoitus palautteesta ja sen antamisesta on loistava. Ainoa "huono" puoli mielestäni siinä on se, ettei tämä foorumi ole koulu. Henkilö, joka laittaa kuvansa MTOP-ketjuun tuskin tuntee olevansa pukeutumisen oppilas, ja lähettää kuvansa "opettajien" arvosteltavaksi. Muut foorumilaiset eivät ole opettajia, jotka tietävät kurssin suoritusperusteet, ja arvioivat oppilaan suorituksen niiden perusteella. Meillä ei ole pedagogista auktoriteettia kuvan lähettäjää kohtaan. Mistä me tiedämme onko meillä aina edes sitä taitavan pukeutujan auktoriteettia- olemmehan monesti vain kasvottomia forumiitteja joiden on helppo kirjoitella kärkevää tekstiä kammioistaan. ( <---huomaa myös itseironia) Kyse on pääasiassa mielipiteistä. Totta kai on olemassa klassinen tyyli ja sen perusperiaatteet joihin foorumilaisten pukeutumista verrataan. Kuvista ei voi mielestäni antaa palautetta kuten pedagogissa suhteessa, vaan kommentteja, arvostelua. Tämän "palautteen" antamisen on syytä olla rakentavaa, suoraa, rehellistä, mutta asiallista. Ainakin minulle edelliset määritteet kertovat palautteen antajan olevan herrasmies, jollainen ainakin itse haluaisin kirjoittelullani olla.

No siinä sitä hamburgeria teille!

PS. Huumoria on vaikea erottaa tekstistä. Vaikka palautteensa olisi antanut vietikka silmäkulmassa, ei lukija sitä välttämättä tekstistä tunnista. En tarkoita että päätä pitää silitellä mitä me herrasmiehet-hengessä, mutta kannattaa antaa asiallista, suoraa palautetta. Ja jos siihen palautteeseen mahtuu jotain positiivista jos ei hampurilaista niin vaikka nakkisämpylää, vielä parempi. Arvostan ennenkaikkea sujuvaa, fiksua kieltä ja hyviä tapoja niin netissä kuin sen ulkopuolellakin.
I´m not a snob. I´m exclusive! - Frasier Crane.

*

Dan-D

Vs: Hyvä palaute: kuinka annan, kuinka otan vastaan?
« Vastaus #14 : 02.12.11 - klo:15:57 »
Palautteen antamisessa on myös ongelmallista sekin, että foorumilla on eri koulukunnan miehiä. Jos on slimmin italialaistyylin ystävä, on varmasti hankala antaa RAKENTAVAA kritiikkiä Will Boehlken kaltaisen herran puntin leveydelle. Varsinkin jos tietää monien kuvien jälkeen että se nyt sattuu olemaan Willin "juttu".

Itse pyrinkin antamaan palautetta niistä lähtökohdista, joista on lähdetty.  Annan tosin aika vähän palautetta.  Eli hyvää palautetta pukeutumisen yhteydessä on sellainen, jossa tavoiteltu estetiikka huomioidaan.  CB:n ja Ivymanin ja Villen estetiikat nyt esimerkiksi eroavat todella paljon, eikä kokonaisuuksia voi arvioida samoista lähtökohdista.  Toki omat preferenssit värittävät aina tätä, mutta täytyy yrittää edes ymmärtää, mitä on tavoiteltu.  Turha omaa makua on tuoda esille.  Siksi mm. näissä äänestyksissä jotenkin ihmetyttää nämä "tällaisen voisin itsekin laittaa päälleni" -perustelut.  Siinä arvioidaan tyylisuuntaa, ei toteutusta.

Will Boehlke on sinänsä loistava esimerkki lähes jatkuvasta epäonnistumisesta.  Kokonaisuus on lyleensä ähinnä kitschiä eikä toimi millään mittarilla.  Tavoiteltu viba on jotain outoa vanhempaa dandy-herrasmiestä, mutta siihen ei ylletä monesta syystä.  Lahkeen tai takin ei täydy ikinä olla tiukka tai edes slimmi, mutta huono istuvuus on aina huonoa istuvuutta.

Esimerkiksi Juba ja aika ajoin monet muutkin täällä mielestäni tuskastuvat siihen, että useat esillä olevat asukokonaisuudet ovat tavallaan verrannollisia Will Boehlkeen.  Hyvät osat, huono istuvuus, jotain huonolla silmällä valittua sekaan, ja kokonaisuus on pannukakku.  Ei siinä mitään, mutta näitä asukokonaisuuksia välillä kehutaan tuolla toisaalla mainitussa hyväveli-hengessä.

Eli ketjun aiheeseen liittyen: Liinurin avaus oli loistava.  Hyvää palautetta on myös olennaisesti sellainen, josta on jotain hyötyä.  Muussa tapauksessa se on vain kehua.  Toki hyvää suoritusta voi ja pitääkin kehua, mutta huonoa suoritusta ei kannata vahvistaa kehumalla sitä.  Epäonnistuneelle ei kannata sanoa, että tämä on toimintamalli, joka toimii.  Pikemminkin sitä kannattaa hienovaraisesti korjata, jotta seuraava suoritus olisi parempi.