Tapaseuran Tapapäivä ja Säätytalo
0September 21, 2018 by Ville Raivio
19.9. Tapaseura juhlisti vuosittaiseen tapaansa Tapapäivää, jolloin palkittiin seuran valitsema Vuoden Käyttäytyjä. Hän on tänä vuonna Puolustusvoimain komentaja, kenraali Jarmo Lindberg. Hänen lisäkseen kehuja jaettiin Hyvien tapojen lähettiläille, joiksi nimitettiin maastohiihtäjä Krista Pärmäkoski ja uutisankkuri, kirjailija Matti Rönkä. Nuorten tapalähettiläänä palkittiin näyttelijä Antti Holma. Heistä oli paikalla kaksi, sillä näyttelijä Holma asuu Lontoossa ja hiihtäjä Pärmäkoski oli harjoitusleirillä.
Emil Wikströmin pronssiveistos Aleksanteri I ja Porvoon valtiopäivät 1809
Europa Nostran kunniakirja Suomen valtiolle Säätytalon restauroinnista
Luonnollisesti tällaisia arvonantoja saadakseen tulee olla hyväkäytöksinen, hyvämaineinen kansalainen. Palkintojen perimmäisenä tarkoituksena on kuitenkin kiinnittää mielenkiinto toisten huomioimiseen, sillä siitä tulee hyvä mieli. Myöskään en muista lukeneeni, että joku olisi ikinä joutunut erityisiin vaikeuksiin käyttäytymällä raivostuttavan kohteliaasti.
Kopio Walter Runebergin veistoksesta Laki (Lex)
Tapapäivää vietettiin Säätytalolla, joka on mielestäni Suomen kaunein rakennus. Perusteluni väitteeseen on siinä, että olen tätä mieltä. Kannan kyllä ymmärtää, kunhan pääsee vierailemaan paikan päälle. Tapapäivän ohjelmassa oli tervetuliaismaljat, puheenjohtaja Kaarina Suonperän tervehdys, palkittujen esittely, kunniakirjojen jako, upseerikuoron lauluesitys, naposteltavia ja seurustelua. Kaikki vaikuttivat olevan perin kohteliaita.
Itse Paavo Lipponen?
Yksi lukuisista puhelinkopeista
Säätytaloon pääsee harvoin vierailemaan ilman kunnollista syytä, joten otin koko tukun kuvia muistoksi tavattoman kauniista rakennuksesta. Silmä haki ja löysi jatkuvasti uutta tarkasteltavaa, yllätyksiä, yksityiskohtia ja kauneutta.
Maakunnat koristeaiheina
Säätytalo on arkkitehti Karl Gustaf Nyströmin voimannäyttö, jonka muotokieli on uusrenessanssia. Se rakennettiin säätyvaltiopäiviä varten ja valmistui vuonna 1890.
Tuolloin Suomen aatelilla oli oma tilansa Ritarihuoneen muodossa, joten Säätytalo valmistui aatelittomien säätyjen omaksi kokoontumispaikaksi. Myös kansanedustajat kokoontuivat siellä, kunnes rakennus jäi turhan pieneksi 200 edustajan käyttöön. Valiokunnat kuitenkin kokoontuivat paikan päällä ja Säätytalossa säilytettiin eduskunnan kirjastoa vielä vuoteen 1931 asti, jolloin Arkadianmäelle kohosi Eduskuntatalo.
Sittemmin Säätytalo toimi Tieteellisten Seurain yhdistysten käytössä. Valtioneuvoston kanslian käyttöön rakennus siirtyi vuonna 1978. Sitä peruskorjattiin viiden vuoden ajan, kunnes eheytetty rakennus avattiin käyttöön vuonna 1993. Nykyisin Säätytalo on valtioneuvoston edustuskäytössä ja siellä pidetään lukemattomia tilaisuuksia vuosittain. Myös hallitusneuvottelut neuvotellaan paikan päällä, kun vaalien tulos selviää.
Tapapäivä kerran vuodessa, Snellman ikuinen
Category Yhteiskunta | Tags:
Leave a Reply