Paitakankaista

4

December 16, 2012 by Ville Raivio

Kauluspaita on yhtä kestävä kuin kankaansa. Paitojen valmistajia on tuhatmäärin, mutta ompelukoneet eivät suuresti eroa – siispä saumojen kestävyyteen voi kyllä luottaa. Kankaat ovat asia erikseen. Paitakankaissa materiaali, valmistaja, paksuus, paino, lankojen määrä ja kudonta vaikuttavat hintaan, laskeutuvuuteen ja tärkeimpään tekijään, kestävyyteen. Näiden tekijöiden summaa ei pääse laskemaan kaupassa, sillä valmispaidoissa on mainittu korkeintaan pesuohje sekä käytetty materiaali. Näin ollen seuraavat sanani ovat hyödyllisimpiä mittatilauspaitojen ostajalle, joka pystyy valitsemaan kankaansa. Empiirinen hiplailu paljastaa toki paksuuden ja silmät kertovat kudontatavan, mutta kankaan paino, lankojen määrä ja valmistaja jäävät arvailuksi. Vaatevalmistajat tietävät tämän ja käyttävät kankaiden kohdalla samaa keinoa kuin niin sanotun hehkulamppuhuijauksen kanssa: hyvin ohuita ja heiveröisiä kankaita suositaan ja markkinoidaan voimakkaasti, jotta asiakas valitsisi kuten valmistaja haluaa. Ohuet kankaat kestävät huonommin, rypistyvät herkemmin ja mokomia on vielä kivuliaan vaikeaa silittää. Lopputuloksena on vähemmän käyttöä kestävä paita, joka hajoaa nopeammin, ja näin asiakas palaa nopeammin ostolle.

Pukimo Raivion tuotteita

Latini, hevosennahkatakki, koko 50
Aspinal, olkalaukku, vasikannahkaa

Kalanruotokudos

Paitakankaiden kohdalla lankojen lukumäärä (eng. thread count) kertoo kankaan hienouden: mitä suurempi määrä lankoja on käytetty kankaan kutomiseen, sitä ohuempaa siitä muodostuu. Esimerkiksi lankaluku 140 tarkoittaa, että kankaassa on 140 lankavyyhtiä (yksi vyyhti on 768 metriä) jokaista puolen kilon painoa kohden. Kokeilujeni perusteella jonkinlainen kriittinen piste ylittyy lankaluvun ylittyessä 140: tätä hienommat kankaat ovat liian ohuita, huonosti kestäviä ja kalliita. Valmistajan sekä materiaalinistin näkökulmasta ne ovat ilman muuta kudontateknologian riemuvoittoja, siis äärimmäisen hienoja, sileitä, miellyttäviä kankaita, joiden soveltaminen käyttöhyödykkeissä on hyvää bisnestä. En silti voi tuomita kaikkia yli 140-tasoisia kankaita, sillä en ole kokeillut niitä kattavasti, ja taatusti poikkeuksia löytyy. Lankaluvun pudotessa 60 tienoille käsissä on hyvin paksu kangas, joka toimii ainoastaan vapaa-ajan paidoissa. Se on kestävämpää ja paksumpaa kuin sataluvun ylittävät serkkunsa, mutta ei sovellu hyvin pukukäyttöön hienojen kankaiden kanssa. Samat periaatteet pätevät paitakankaiden painon (eng. fabric weight) kohdalla: tuhdimmat flanelli- tai oxford-kankaat painavat liki 200 grammaa per neliömetri ja hienoista hienoimmat painavat alle sata grammaa. Ero näiden kahden välillä on huomattava. Paksumpi kangas on yleensä lämpimämpi kuin ohut ja kuumimpia ovat ne kankaat, joiden pinta on harjattu nukan muodostamiseksi. Tämän vuoksi flanellipaita on talven kuningas.

Marcella-kangas

Kankaan kudonnalla on vaikutus käyttöikään ja -mukavuuteen. Esimerkiksi oxford, tvilli ja koripunos ovat kestävämpiä kaikissa painoluokissa kuin vaikkapa panamakudos, jonka pintaan jää pieniä reikiä. Useimmiten näyttävä, monimutkainen kudos tekee kankaasta myös herkempää hajoamaan. Pellava on kestävä materiaali, jonka vetolujuus vain paranee kostuessa. Puuvilla on silti käytetyin materiaali paitakankaissa, mutta sitäkin on markkinoilla laidasta laitaan. Kurja puuvilla voi uutena näyttää ja tuntua miellyttävältä, kunnes totuus paljastuu muutaman viikon käytön myötä. Tätä seikkaa käyttävät hyväkseen erityisesti H&M:n kaltaiset jättiketjut, jotka saavat voittonsa suurten erien halvoista hinnoista. Heillä yleinen on mukavan tuntuman antava viimeistely, joka katoaa pesujen myötä. Vastaavasti hintava puuvilla nostaa minkä tahansa paidan loppusummaa, mutta kestää vuodesta toiseen kovaakin kuritusta. Kutomoita löytyy tuhansia ympäri pallon, mutta korkeimman laadun saralla niitä kilpailee vain tusinan verran. Erot valmistajien välillä ovat maallikolle pieniä, laatu sitäkin parempaa.

Royal oxford -kangas

Ainakin seuraavien kutomoiden tarjontaan voi luottaa: Alumo, Carlo Riva, Thomas Mason, Albini, Acorn of England, David and John Anderson, Tessitura Monti, Somelos, Getzner, Tessuto Teseo, Albiate, Mileta, Leggiuno.

Kuvat: © Turnbull&Asser


4 comments »

  1. Ville Raivio says:

    Hyvää iltaa!

    Kiitos. Korjasin tekstin.

  2. Kalvosinappi says:

    Onko painon yksikkö tosiaan per puoli neliömetriä? Eikös paino ilmoiteta g/m2 eli grammaa per neliömetri?

  3. Ville Raivio says:

    Päiviä, Aki.

    Kiitos korjauksesta, päivitin tekstin.

    Lisään Keikariin tätä nykyä neljästä kymmeneen suomenkielistä tekstiä kuussa, moni on suoraan Taloussanomat+ -palveluun kirjoitettuja.

  4. Aki says:

    Käsittääkseni pellavan vetolujuus on huomattavasti suurempi kosteana kuin kuivana. Pieni asiavirhe josta on kiva päteä näin asiantuntevalle kirjoittajalle. Kiitokset todella mielenkiintoisista jutuista, toivottavsti jatkoa seuraa vielä pitkään.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *









Pukimo Raivio.

Vain kaunis elämä on elämisen arvoinen.

Pukimo Raivio.
"If John Bull turns around to look at you, you are not well dressed; but either too stiff, too tight, or too fashionable."
~ Beau Brummell

Aiheet

Arkisto

Translate Keikari

Pukimo Raivio.