Jousipaita
17August 11, 2010 by Ville Raivio
Suomen kauluspaitaosaamisen huippunimenä itseään markkinoiva lahtelainen Jousipaita on laadullisesti surkea valinta. Ostin kaksi yhtiön kauluspaitaa alennuksesta. Kolmanteen pesuun mennessä osa napeista oli irronnut ja kankaan pinta oli nukkaantunut – tämä siis, vaikka pesuohjeita oli noudatettu pilkulleen. Mikäli olisin tuotteista täydet 70 euroa kappaleelta maksanut, olisin yhä ärtyneempi.
Pukimo Raivion tuotteita
 |  |
Aspinal, olkalaukku, vasikannahkaa
Valmismalliston paidoista uupuu liki kaikki laadukkaan kauluspaidan ominaisuudet: esimerkiksi kalvosimet ja kaulukset ovat pehmeät. Valmispaidoissa kaulus- ja kalvosinvalikoima on suppea, kaikki vaihtoehdot on leikattu kovin mitäänsanomattomiksi, paidan saumat on käännetty epäesteettisesti sisäänpäin, napit kehnosti kiinnitetty, mutta hintataso taas korkea. Perinteikäs yhtiö toki on, mutta se ei oikeuta keskitasoisten tuotteiden tarjoamista erittäin huonolla hinta-laatusuhteella. Jousipaita pysyi pystyssä niinkin kauan, sillä suomalaiset kuluttajat eivät osanneet vaatia parempaa ja Made in Finland -lätkä koetaan kunnia-asiaksi.
Luotettava kontaktini Suomen vaatekentällä kuitenkin totesi hiljattain, että yhtiön mittatilauspalvelu olisi erinomainen valinta. Hinta per paita on kuitenkin noin 170 euroa ja samaisella hinnalla saa melkoisen monta paitaa Jermyn Streetiltä joko täysihintaisena tai alen avulla. Vaa’an toisessa päässä on liki täydellinen istuvuus, suomalaisen työn tukeminen ja itse valitut yksityiskohdat, toisessa taas korkealaatuiset materiaalit, laatupaidan ominaisuudet ja vuosisataisen paitaperinteen tukeminen. Minä pysyn ulkomaiden kannalla.
Category Tyylivirheitä | Tags:
Päiviä taas,
suosittelen kysymään asiasta foorumilla. Eri valmistajia eri hintaluokissa on yksinkertaisesti liikaa ja suositukseni eivät välttämättä vastaa tarpeitasi. Foorumilla vastaajia on useampia ja tiedustelu siellä on hyödyllisempää.
Terve Ville!
Kiitoksia nopeasta vastauksestasi! Eli Jousipaidan valmistus Suomessa on ilmeisesti lopetettu, mutta konkurssissa yritys ei kuitenkaan liene. Näillä termeillä lienee hieman eroa. Kun joku kommentoija nimenomaan täällä käytti termiä “konkurssi”. Mutta hyvä, että asia nyt lienee selvä. (luettuani nyt vielä kerran uudelleen, näköjään joku puhui ensin tehtaan konkurssista, ja vähän myöhemmin joku toinen Jousipaidan konkurssista).
Kiitoksia myös tuosta CT-suosituksesta ja -linkistä! Ketjussa oli 30 sivun verran viestejä, enkä jaksanut kaikkia selata läpi, luin vain paria ensimmäistä ja paria viimeistä sivua. Sain sellaisen kuvan, että CT:n “slim fit” on melko leveä. Sanoisin, että olen ruumiinrakenteeltani “hyvin hoikka”. En voi kuvitella, että paita, jossa olisi oikean pituiset hihat ja muutenkin oikean pituinen, olisi minulle liian kapea. Lähes aina paidat ovat minulle liian leveitä. Osaatko sanoa, mikä paitamerkki olisi minulle hyvä, näin ensimmäiseksi kokeiluksi, jos tuo CT lienee liian leveää mallia?
Ja pahoittelut, että tämä ei enää hirveästi koske Jousipaitaa. Harkitsin myös foorumille kirjoittamista, mutta en jaksanut rekisteröityä sinne, ainakaan vielä.
Iltaa, Janne.
Alun perin kirjoitin tekstin vuonna 2008, mutta myöhemmin kävin kieliasua lävitse ja päivitin sen, jolloin päiväys vaihtui. Foorumin keskustelun perusteella Jousipaita on tosiaan lopettanut toimintansa Suomessa, eikä valmistaja saanut juuri kehuja jäsenistöltä. Koska Keikarin foorumi on ainoa suomenkielinen klassiseen pukeutumiseen painottunut tyylifoorumi, uskon jäsenten todella tietävän laatunsa ja olevan sen suhteen vaateliaampaa kuin hän, joka ei vielä ole perehtynyt eri valmistajiin ja hienouksiin. Keskustelu löytyy tämän linkin takaa:
http://www.keikari.com/foorumi/index.php?topic=918.0
Erinomainen hinta-laatusuhde on Charles Tyrwhittillä, jota suosittelen aloittelijan paidaksi. CT-paitoja saa neljä sadalla punnalla, viimeistely ja kankaat ovat mainioita ja reilusti Jousipaidan yläpuolella. Valmistajasta tarkemmin foorumin puolella:
http://www.keikari.com/foorumi/index.php?topic=32.0
Muutama kysymys:
1) Tämän blogipostauksen päivämäärissä lienee jotain häikkää, kun postauksen perässä lukee “Elokuu 11th, 2010 “, mutta ensimmäiset kommentit ovat vuodelta 2008. Olisi mukava tietää siis, milloin tämä postaus oikeasti on julkaistu.
2) Ymmärsin muutamista kommenteista, että Jousipaita olisi mennyt konkurssiin. Onko näin? Ainakin viikonloppuna Stockmannilla oli Jousipaitoja myynnissä. Jos Jousipaita olisi mennyt konkurssiin viimeistään 2010, miltä vuodelta nuo kommentit olivat, ei kai paitoja enää olisi myynnissä kaupoissa?
3) Minunkin mielestäni Jousipaidat ovat hyvin laadukkaita. Tämä on siis tavallisen, muodista ymmärtämättömän henkilön mielipide. Minulla on vieläkin käytössä Jousipaita, jonka ostohetkestä lienee kohta 10 vuotta. Tykkään varsinkin kauluksesta, joka on hyvin kova ja skarppi. Tällaiselle tavalliselle pulliaiselle esim. tuo kauluksen kovuus on ainakin yksi laatukriteeri, mitä olen käyttänyt.
4) Jos Jousipaita on niin järkyttävän laaduton ja kallis paita, kuin tässä postauksessa väitetään, niin mikä olisi sitten parempi vaihtoehto? Minulla on hyvin vähän kauluspaitoja, ja olen ostamassa uutta, ja koska entinen Jousipaitani vakuutti laadullaan, esim. niitä olen nyt katsellut. Hintaa oli muistaakseni jotain 80-90 euroa Stockmannilla. Tai missäs nuo tehtaanmyymälän alepäivät ovat, joilta paitoja saisi tuohon 20-25 euron kappalehintaan?
Kiitoksia vastauksista jo etukäteen!
Jousipaita on varmasti yleisin paitamerkkini T.M Lewinin ohella. Paidoissa ei sinänsä ole ollut “teknistä” vikaa (omissani on vain yksi nappi irronnut ja sekin väkivaltaa käyttäen), mutta hinta on kaupasta ostettaessa ollut aivan liian korkea paidan laatuun nähden.
Itse ostin aina paidat suoraan tehtaanmyymälän alepäiviltä, joita oli säännöllisesti n. kaksi kertaa vuodessa. Hintaa paidoilla oli tuolloin 20€-25€ / kpl. Tuohon hintaan paidat ovat mielestäni vähintäänkin hyviä. Lewinin tai CT:n paitoihin verrattaessa Jousipaidat häviävät lähes jokaisella osa-alueella, paitsi tässä tapauksessa tietenkin hinnassa.
Kankaat ovat mielestäni pääosin riittävän laadukkaita, koska ne ovat kestäneet pesua ja kulutusta siinä missä Lewininkin paidat. Myös kuosit ovat olleet ainakin omaa silmääni miellyttäviä. Non-ironeista en osaa oikein sanoa mitään, kun sellaisesta ei minulla ole kokemusta kuin yhdestä yksilöstä. Siitä nuhjaantui kauluskäänne “rikki” melko nopeasti, mutta mitä nyt ilmaiselta paidalta voisi odottaakaan (Jousipaidan kaupantekijäislahja).
Minun mielestäni laadukas paitakangas vaatii silittämistä, niin se vain on. Non-ironit ja kenkien pikakiillokkeet eivät ole minun “juttujani”.
Oma jousipaitani tekee tällä haavaa tuttavuutta vain pienen vahamäärän ja moottoripyörän maalipinnan kanssa. Kangas itsessään on ihan kohtalainen vahaukseen/puhdistukseen.
Paidasta taasen ampui nappi irti joka kerta, kun erehtdyin kyseisen rievun päälleni repimään.
Jos jotain hyvää Jousipaidasta haluaa hakea niin heidän konkurssinsa valoi sentään uutta uskoa kapitalismin toimivuuteen.
Tai sit voi vaan tilata Hong Kongista mittatilauspaitoja n. 35 € kotiinkuljetettuna. Tietty aluks voi olla vähän mittojen hakemista, mutta tuohon hintaan ei haittaa niin paljoo…
http://www.aamulehti.fi/uutiset/kotimaa/paidanteko-loppuu-viimeinen-tehdas-hakeutui-konkurssiin/186245
Eipä tarvi enää suosia suomalaistakaan. Ehkä paitojen laatu paranee Latviassa valmistuksen myötä.
Katteisiin sen olisi ainakin syytä vaikuttaa ettei konkurssi uhkaa koko firmaa: http://www.finder.fi/Ty%C3%B6asuja,%20suoja-asuja,%20edustusasuja/Jousipaita%20Oy%20/LAHTI/taloustiedot/126783
Anteeksi allekirjoittaneen tyhmyys, mutta mistä on levinnyt kommenteissa esiintyvä kuvittelma että puuvillasta valmistettu paita on silittämättä siisti?
Jos paidan materiaali taas ei ole laadukasta puuvillaa niin mistä on kehkeytynyt harhakäsitys laadusta?
Mielestäni Jousipaidat olivat Suomen tarjonnassa paikkaansa puolustavia. Jos Suomesta lähtee katselemaan paitaa alle satasella, ei parempaakaan ole tarjolla. Toisaalta taas Etonin ja Stenströmin paidat menevät pitkälti yli tuon sadan euron ja mielestäni eivät tarjoa riittävästi lisää oikeuttakseen paljon korkeamman hinnan verrattuna Jousipaitaan. Verrattuna vähän halvempaan Petrifunin paitaan Jousipaita on ihan eri planeetalta laadun suhteen.
Itsellä Jousipaidat ovat niitä, jotka ovat brittipaitojen lisänä edelleen vaatekaapissa. Paitojen kankaat ovat laadukkaita ja kestäviä. Yksityiskohdat ja viimeistely eivät toki ole samaa luokkaa kuin brittipaidoissa. Mallistosta löytyy kapeanleikkauksen (A ja B) paitoja, joissa helman pituus on riittävä pitkäselkäisellekin, toisin kuin useimmissa britti slim fiteissä.
Se, että Suomessa vaatteet ovat kalliita ei liene yksittäisen valmistajan vika, varsinkaan sellaisen valmistajan, jolla ei ole omia vähittäismyyntiliikkeitä. Veikkaan, että jos joku tarjoaisi Stockmannille tai Sokokselle paitoja eurolla kappale myytäväksi niin silti niiden vähittäismyyntihinta olisi suurempi kuin esimerkiksi Charles Tyrwhittin paitojen, kun kauppa lisäisi katteensa. Ja voisi olla, että paitoja ei edes haluttaisi ottaa myyntiin kilpailemaan omien paitojen kanssa samaan hintaluokkaan. Jos jotain muuta tahoa kuin suomalaista kuluttajaa tilanteesta pitäisi syyttää niin oikeampi taho oli kauppaketjut kuin valmistajat.
Perusongelma on siis se, että Suomi ei ole atraktiivinen markkina laadukkaiden kauluspaitojen osalta. Tätä tosiseikaa yksikään yksittäinen vaatevalmistaja ei pysty muuttamaan ja se vaikuttaa väistämättä hintatasoon.
No, eipä ole häävi oma noin kolme vuotta sitten ostettu ja ei edes monesti käytetty Jousipaidan mittapaita. Ei se kyllä ollut kuin 120 euron arvoinen, mutta nykytietämyksen mukaan siinä on noin 67% liikaa.
Kankaassa on pientä vauriota (pyykissä itsekseen kehittänyt), kuviot eivät ole kohdallaan, kaulus ja kalvosimet ovat onnettomat lärpäkket. Kyllähän se toki istuu, mistä iso plussa, mutta aasialainen tekee kolmasosalla hintaa paremman tavaran. Tarvitseeko sanoa enempää?
Paita pitää myös tosiaan silittää, toisin kuin useat aasialaiset. Tosin tämä ei minusta ole hirvittävän olennainen seikka.
Jousipaitaa suosittelen siihen, että saatte itsellenne mallipaidan, jonka perusteella voitte tilata ulkomailta lisää.
Minulla on kymmeniä Jousipaitoja ja olen käynyt tehtaalla Lahdessa tutustumassa ja en allekirjoita mitään ylläolevaa. Paita laatuja ja malleja on heilläkin erilaisia, mutta iso osa paidoista on pesun jälkeen ilman silittämistä heti päälle laitettavia ja sileitä. Kuumalla ei tarvitse aluspaitaa, koska paidat ovat hyväntuntuisia pitkään. Näin ei mielestäni ole Bossin ja Gantin tusina -ja liukuhihna lapsityövoima maissa tehdyissä vaatteissa. Eräs mittamestari sanoikin näitä paitoja itsestään rypistyviksi! Jos nämä ylibrändätyt ja sitä kautta ylihinnoitellut vaatteet edes tehtäisiin jossain vähemmän arvelluttavissa maissa ja olosuhteissa, niin hyvä olisi. Nyt kuitenkin valmistumaat ovat Bangladesh, Sri Lanka; Romania ja Vietnam.
Suomalainen mies ostaa Hesarin jonkun tutkimuksen mukaan keskimäärin alle kaksi kauluspaitaa vuodessa. Tämä laittoi ajattelemaan, että kun itse ostan esim. juuri Jousipaitoja n.10 vuodessa ja jos kaikki samalla lailla tukisivat kotimaista teollisuutta, niin meillä kuluttujilla olisi mahdollisuus valita jatkossakin kotimaisen ja ulkomaalaisen väliltä.
Miehelläni on sekä muumerkkisiä että Jousipaitoja ja täytyy sanoa että Jousipaidat ovat ne jotka kestävät siistina parhaiten. Ne ovat myös niitä harvoja jotka ei tarvitse silittää kunhan muistaa nosta niitä koneesta heti kun se on valimis.
Itsellä käytössä Jousipaidan uniformuun kuluva paita (leijonanapit ja olkapoletit) Hurmaava tapaus ja siliää melkein pelkällä komennolla “AAA-snto!”
Kaikkien tehdasvalmisteisten paitojen napit kannattaa ommella uudestaan käsin, eikä miten tahansa vaan huolella. Napin ompelun osat ovat: silmus, kaula ja kanta. Napin ja kankaan väliin jätetään n. 2mm pitkä väli = kaula. Kanta= kankaan alapuolinen lenkki vahvistetaan pykä/napinläpipistoin ja kaulassa kieritetään lanka napinreiistä tulevien lankapylväiden ympri laakakahdeksikkona ja lanka päätellään ompelusolmulla lujasti. Tämä voi kuulostaa hankalalta, mutta sen oppii tekemään nopeasti ja huolella, eikä putoavia nappeja enää ole. Myös takkien napit kannattaa ommella uudelleen heti takin oston jälkeen, vaikka mukana tulee varanappi, voi toinenkin nappi pudota helposti eikä samanlaisia saa mistään ja koko napiston uusiminen on myös haastava työ.
Jokaisen hyvin pukeutuvan miehen tulee osata napinompelu itse, äiti/vaimo/tyttöystävä on hätäapu joka ei ole aina saatavissa. Vaikka pukeutuminen olisi kuinka harkittua niin puuttuva/ repsottava nappi kyllä onnistuu pilaamaan koko vaikutelman, ja napit kyllä huomataan.
suosin ulkomaista, oli kyseessä paita, kengät, takit tai mikä tahansa. kotimaiset (valmis)vaatevalmistajat ovat nykyisellään p–kaa. muinoin toki osattiin meilläkin: itselläni on muutama 60-luvun alkupuolen turo-irtotakki ja pari 60-luvun puolivälin kotimaisen pienvalmistajan crombien tapaista päällystakkia jotka ovat aivan erinomaisia. joskus osattiin, ei enää. johonkin turon nykyisiin pukuihin / irtotakkeihin en koskisi pitkällä tikullakaan.
suomalaisiin paitoihin en ole luottanut koskaan, hankkiminen ei ole tulli mieleenkään.
Samaa mieltä. Olen hankkinut ensimmäisen ja ehkä viimeisen kyseisen valmistajan paidan. Kaulukset ovat niin ohuet että lepattavat tuulessa. Osassa paitoja käytetään myös puuvilla-tekokuitusekoitetta, mikä puolestaan ohjaa laatupaidan ystävää kiertämään merkin kaukaa.
-Sami