RSS Feed
  1. Saarni ja Chester Jefferies -käsineet

    0

    December 2, 2020 by Ville Raivio

    Chester Jefferies on vuonna 1936 perustettu käsineverstas, joka pyörii yhä perheyhtiönä. Sen loivat samanniminen yrittäjä sekä Gilbert Pearce Slough’n kaupungissa, ja aluksi CJ valmisti käsineitä vain alihankintana 25 vuoden ajan. Ennen muuta valmistaja erikoistui käsin ommeltuihin hansikkaisiin sekä tuolloin harvinaiseen pekaari-villisian nahkoihin. Tuolloin suuri osa työntekijöistä ompeli kotonaan, sillä käsineiden kysyntä riippuu kovasti vuodenajasta. Vuonna 1959 itse Chester myi osuutensa yrityksestä Pearcelle, joka jostakin syystä ei vaihtanut firman nimeä, ja neljä vuotta myöhemmin CJ muutti kaikki toimintonsa Gillinghamiin. Erikoista kyllä, valmistajan mallisto on vuosien kuluessa laajentunut suurimmaksi, jonka olen löytänyt. En saa mieleeni toista tekijää, jolla olisi laadukkaita käsineitä sekä puvun pariksi, pyörätuolikäyttöön, ratsastukseen, univormukäyttöön että metsästykseen.

    Chester Jefferiesin käsineissä nahka leikataan käsin ja valmistus tapahtuu pääosin omassa tehtaassa Gillinghamissa. Jotkin työntekijät ompelevat kotonaan yhä, kuten aikoinaan oli yleisempää. Jotkin mallit ommellaan käsin, suurin osa koneellisesti. Vuorimateriaalit vaihtelevat silkistä villaan ja kaninkarvasta kashmiriin, lämpimin malli on kelsiturkista. Yleisin materiaali on naudannahka, jonka lisäksi peura sekä pekaari ovat pienemmässä suosiossa. Suurin osa käsineistä leikataan ja ommellaan 16 kappaleesta, joissakin malleissa on sormien välissä niin sanotut quirk-palaset. Niiden avulla kädet saavat suuremman liikeradan, vaikka valmistus hidastuukin. CJ tarjoaa myös mittatilauspalvelun, jos omat kädet sattuvat olemaan kovin vaikeaa mallia.

    Tänään Keikarin tarkastelussa ovat Chester Jefferiesin nappikäsineet, joissa on kontrastiommel sekä -tere. Ne saapuivat Saarni – Gentlemen’s Boutique -liikkeen lähetyksenä ja toimivat esimerkkinä CJ:n työnjäljeestä. Kaikki Saarnin myymät kappaleet ovat Jefferiesin valmistamia, mutta niin sanotusti design on Turusta. Siispä malleja saa Suomessa vain yhdestä liikkeestä, jossa ajohanskat ovat tähän mennessä suosituimpia. Tässä käsineessä on harvinainen punainen kontrastiommel, jonka avulla malli passaa mielestäni myös tummanpunaisten popojen pariksi. Perinteisesti nahka-asusteiden väri on sama kuin jalkineiden, mutta harvempi jaksaa näistä niin tarkoin välittää. Yleensä ompeleet ovat samaa väriä kuin käsineen nahka tai sitten tummemmat, joten punainen on poikkeus. Mallin toinen juju on napissa, jonka avulla parin saa istumaan paremmin ranteen ympärille. Se on paitsi koriste, myös erittäin toimiva yksityiskohta, kun pakkanen voimistuu tai viima koettelee.

    Parissa on tavanomainen villavuori, jonka olen omassa käytössäni havainnut parhaaksi. Tosin kashmir tuntuu pehmeämmältä ja silkki on sileä, mutta ensimmäinen ei kestä käyttöä hyvin ja toinen on turhan kylmä. Jefferiesin peurannahka tuntuu erinomaisen pehmeältä ja sen pinta näyttää kiinnostavalta. Nauta on toki siisti ja sileä, mutta sen pinta on kovin tylsä. Kämmenselän koristeelliset kolme ommelta ovat siistiä jälkeä, sormien ympärillä kulkevissa ompeleissa on huojuntaa ja kokoeroja. Esimerkki huolellisesta valmistuksesta löytyy sisältä: messinkinepparin vastakappaleen alla on nahkapala, jotta metalli ei hankaa vuorivillaa rikki. Samoin sormien välissä on kuin onkin tuo quirk-rakenne, jonka avulla sormet joustavat paremmin. Mallin mitoitus on yllättävän tyköistuva. Yleensä käsineissäni jää ranteen tai kämmenen ympärille tyhjää, näin ei ole laita Jefferiesin parissa. Silti sormet ovat riittävän pitkät, mikä ei ole itsestäänselvä asia.

    Kokonaisuutena Chester Jefferiesin käsineet yltävät laadukkaimpaan päähän, jota olen tähän mennessä kokeillut. Aika näyttää, miten hyvin peura kestää arkikäyttöä ja villavuori hankausta. Hinta-laatusuhde ainakin on erinomainen, sillä ominaisuuksien yhdistelmä on niin toimiva, ja CJ valmistaa Englannissa. Eipä ole kumma juttu, miksi yrityksen käsineitä löytyy niin monesta puodista ympäri maailman. Nyt myös Suomesta.


  2. Sauso-käsineet

    0

    April 29, 2019 by Ville Raivio

    Sauso on useimman suomalaisen tuntema käsineiden valmistaja, joka perustettiin vuonna 1929. Tuolloin Svante Sauso ryhtyi valmistamaan käsineitä Järvenpäässä niillä opeilla, jotka hän kävi Saksasta ammentamassa. Vuonna 1958 Sauso osti nahkatehtaan Heinolasta ja siirsi tuotannon samoihin tiloihin. Tänä päivänä yritys on Sauson suvun hoidossa kolmannessa polvessa. Vuonna 1989 Sauson tuotanto siirrettiin Pécsiin, Unkariin, jossa on säilynyt useita käsineisiin erikoistuneita tehtaita. Suomessa useimmat käsineentekijät olivat tuolloin eläkeikäisiä, koulutusta ei ollut saatavilla, ja uusia käsityön jatkajia oli vaikea löytää. Suunnittelu, myynti, markkinointi, omistus ja johto toimivat yhä Suomessa.

    Oikealla 10 vuotta vanhat hirvennahkakäsineet, vasemmalla uusi pari

    Käsineiden valmistuksessa käytetään pöytäleikkausta, joka on samantapainen keino kuin reunoskenkien päällisnahkan leikkaaminen: vuota tarkistetaan, naarmut ja nirhaumat sivuutetaan, väljyys lasketaan mukaan, kehikko levitetään vuodan päälle, ja palat leikataan valmiissa muodossa. Sen jälkeen kappaleet ommellaan yhteen vuorin kera. Jokaiseen käsinemalliin ja jokaiselle koolle laaditaan kaavat. Ne siirretään tietokoneelta pahvikaavoiksi ja yhdelle käsineelle tulee näin kymmeniä pahvikaavoja, joiden mukaan nahat leikataan.

    Käsineissään Sauso käyttää lihateollisuuden sivutuotteiksi jääviä vuotia. Karvalampaista (engl. hairsheep) saatava nappanahka on yleisin materiaali, jonka lisäksi käytössä on peuraa, suomalaista hirveä, lammasta, suomalaista poroa sekä pehmeimpänä pekari-villisian nahka, jossa on CITES-suojelu. Tarhattuja eläimiä ei käytetä. Nahkat parkitaan Euroopassa ja niiden valmistuksessa käytetään vain REACH-sertifikaatin saaneita kemikaaleja.

    Vuorimateriaaleista yleisin on lampaanvilla, jonka lisäksi Sauso käyttää ohutta silkkiä, lampaan kelsiturkkia, kashmirvillaa ja näiden sekoituksia. Pahvimerkit, valmistajan lätkät ja muut työtarpeet hankitaan tehtaan lähiseudulta Unkarissa. Sausolla on huoltopalvelu, jonka kautta yrityksen valmistamiin käsineisiin voi saada korjausompelua tai vuorin vaihdon. Naisten mallisto on värikkäämpi kuin miesten. Myös lapsosille on pienen pieniä malleja, motoristeille ajokäsineitä, älykännyihin addiktoituneille kosketusnäyttömalleja. Jos omaa paria ei löydä valmiina, sen voi teettää omilla mitoilla.

    Sauson uusimpia siirtoja oli oman myymälän perustaminen Eerikinkadulle, Helsinkiin, Hotelli Tornin taakse vuonna 2017. Sen lisäksi valikoimaan on tullut pitkäsormisille miehille ja naisille oma leikkaus, joissa on lisäpituutta sormenpäissä. Lyhytsormisille naisille on omansa. Viimeisin mullistus on oma verkkokauppa, joka palvelee koko Suomea ja muuta maailmaa.

    www.sauso.com


  3. Peccary-käsineet

    0

    December 1, 2013 by Ville Raivio

    Pekari (eng. peccary) on villisian kaltainen nisäkäs, joka elelee Etelä- ja Väli-Amerikassa. Olento on kiinnostava erikoisen nahkansa ansiosta, jota käytetään enimmäkseen jalkineiden ja käsineiden valmistuksessa. Pekarin nahka erottuu muista verrokeista pienissä rykelmissä kasvavien karvatuppiensa vuoksi. Nisäkäs elää villinä sademetsissä, joissa nahka kerää naarmuja sekä muita merkkejä elämästä, ja paikalliset asukkaat saavat niistä ravintoa sekä vuotia. Valtaosa pekarinnahkasta parkitaan kromilla, jonka ansiosta materiaalin voi pestä. Valmiit vuodat luokitellaan virheettömyyden mukaan: vähemmän naarmuja tai kuhmuja keränneet kappaleet ovat arvokkaampia. Laillisten nahkojen kauppaa ohjaavat CITES-säädökset, jotka asettavat kiintiön vuosittaiselle pekarin pyynnille. Kysyntä on suurta, mutta tarjonta rajattu – tämän vuoksi pekari-käsineet ovat kalliita kaikkialla Euroopassa ja Yhdysvalloissa.

    Vaikka pekarin pinta on rakeista, erittäin pehmeää ja sametin kaltaista, nahka on myös hyvin kestävää ja patinoituu kauniisti. Pekari on vähähuokoista, joten se pitää kädet lämpimämpinä kuin lehmännappaiset verrokit. Villavuorin avulla eristys tehostuu kummasti. Tätä nahkaa on hankala ommella ja käsittely vaatii taitoa, jotta arvokasta materiaalia ei kuluisi hukkaan. Atlantin takana nahkaa on käsitelty vuosisatoja, Eurooppaan pekari-käsineet ilmestyivät 1800-luvun lopulla. Tänä päivänä niitä valmistetaan Euroopassa enimmäkseen Italiassa, Unkarissa ja Englannissa. Suomen onneksi meillä on yhä alansa osaava Sauson perhe, joka valmistaa pekari-käsineitä suuressa mittakaavassa Unkarin puolella ja Liisa Sauso omassa vertaassaan Hämeenlinnassa. Jokainen talvi on hitusen mukavampi, kun ranteessa on pekaria.


  4. Belstaff-takin anatomia

    1

    August 26, 2020 by Ville Raivio

    Belstaff on englantilainen, vuonna 1924 perustettu vaatettaja, joka erikoistui moottoripyörätakkeihin. Se toimi perustajien käsissä vain pari vuosikymmentä, jonka jälkeen yritys on pyörinyt omistajalta toiselle vaihtelevalla menestyksellä. Osansa alkuperäisen maineen saavuttamisessa oli vahakankaalla, jota Belstaff käytti ensimmäisten joukossa. Toisin kuin nahkatakit, vahakankaiset ajotakit olivat kevyempiä, halvempia, vahakerroksen avulla paremmin vettä hylkiviä ja ne pystyi vahaamaan uudelleen. Näin suosio levisi ennen kaikkea kätevyyden ja hyödyllisyyden nimissä.

    Vuosien aikana sijoittajat ovat yrittäneet nostaa yrityksen profiilia suurilla ja hintavilla mainoskampanjoilla, joissa nimikuulut julkimot poseeraavat Belstaffin vaatteissa. Lisäksi yhteistä työtä on tehty Hollywoodin kanssa. Erikoista kyllä, tällä hetkellä yrityksen omistaa englantilainen kemianteollisuuden toimija. Vuosikymmenten pyörteessä moottoripyöräilijöiden vaatettajasta on tullut jonkinlainen muotihuone. Belstaffin ideana nykyisin on valmistaa kaupunkivaatteita, joiden inspiraatio on peräisin urheiluvaatteista. Tänään tarkastelussa on Belstaffin kuuluisin päällystakki, Trialmaster, joka saapui Keikarin lainaan Care of Carlilta.

    Trialmaster kehitettiin vuoden 1948 Scottish Six Days Trial -kilpailuun, joka on yksi vanhimmista motoristien trial-kisoista. Malli on siis moottoripyörätakki ja ominaisuudet sen mukaiset. Esimerkiksi vasen rintatasku on vinossa, jotta se on helpompi avata pyörällä istuessa; vyön avulla viima pysyy poissa paremmin; hihansuut ovat samasta syystä hyvin tyköistuvat; ja korkean kauluksen vuori on vakosamettia, joka lämmittää paremmin. Takin kangas on 170-grammaista vahattua puuvillaa, jonka on kutonut hyvämaineinen englantilainen Millerain. Samainen tehdas valmistaa esimerkiksi vahvan puuvillakankaan, jota amerikkalainen Filson käyttää.

    Millerain on parhaimmistoa, koska se on erikoistunut juuri vahvaan, vahattuun puuvillaan. Trialmaster-takissa on neljä nepparein sulkeutuvaa keskikokoista taskua, joissa on korkea, taittuva rakenne. Tämä on älykäs ratkaisu, koska sisältö pysyy paremmin taskussa taitoksen avulla. Vetoketjun lenkki on kookas, ketju liukuu tehokkaasti, ja rintamuksessa on neppareiden lisäksi kaksinkertainen rakenne. Näin tuuli pysyy paremmin aisoissa. Neppareiden ja ison lenkin avulla takkia voi käytellä myös käsineet kädessä.

    Hihassa on kookas logo, kyynärpäissä sekä harteilla tuplakerros kangasta ja vyötäröllä kiristysnauha. Povitaskuja on yksi ja vuorikangas on puuvillaflanellia, jossa on Belstaffin oma tartaanikuvio. Kainaloiden alla on pienet, avoimet metallirenkaat, joiden läpi hien tulisi haihtua paremmin. Takin ominaisuudet ovat motoristille hyödyllisiä ja ulkonäkö sama kuin valmistajan alkuperäisessä, mutta tähän yhtäläisyydet loppuvat. Trialmaster ei nimittäin ole moottoripyöräilyyn hyvin sopiva.

    Esimerkiksi puuvillakangas ei tarjoa mitään suojaa kaatuessa, kangas on turhan kevyt tuulta vastaan, takin leikkaus on erittäin tyköistuva ja kädentiet matalat. Leikkaus on suuri harmi, sillä se ei tarjoa riittävästi tilaa istuessa vaan takki kiristää. Matala kädentie taas puristaa, kun kättä nostaa ylöspäin. Lopputuloksena mukavaa asentoa ei saa ainakaan, jos takin koko on oma vakio. En ole kokeillut suurempaa kokoa, joten en osaa sanoa, kuinka paljon lisätilaa se tarjoaisi. 48-koon mitoituksen perusteella tuskin riittävästi, jotta takissa voisi istua tunteja pyörän selässä. Pelkkä kyynärpään taittaminen saa kankaan puristamaan hihassa, hihansuu kiristää helposti.

    Ärsyttävä seikka on Iso-Britannian lippu, joka nököttää rintataskun alla. Sen on tarkoitus henkiä valmistajan brittijuuria ja -eetosta, mutta tämä ei onnistu takissa, joka on valmistettu Albaniassa. Valmistuksen jälkeen se on hinnoiteltu kalliksi. Mielestäni vaate tulisi myydä edullisesti, jos se on valmistettu halvan työvoiman maassa. Vain kangas on Trialmasterissa englantilaista. Kokonaisuutena Trialmaster on kaupunkivaate, joka on ottanut käytännöllisiä ominaisuuksia moottoripyörätakista, ja se on leikattu sexymmäksi kuin motoristille olisi hyödyllistä. Takin kangas hylkii vettä riittävästi, jotta se sopii satunnaisiin sateisiin kaupungissa, ja ulkomuoto miellyttänee miestä, joka haluaa uhkua urheilullista auraa. Takki on urheilullisen miehekäs, mikä on omistajan nykyinen eetos, vaikka pyöräharrastaja tuhahtaisikin.

    CoC:n valikoimissa samantyylinen ja huokeampi takki on Barbourin International.


  5. Hestra-käsineiden anatomia

    1

    March 12, 2020 by Ville Raivio

    Hestra on ruotsalainen valmistaja, joka on erikoistunut käsineisiin. Sen perusti vuonna 1936 Martin Magnusson ja hän nimesi yhtiön kotikuntansa, Hestran, mukaan. Tänä päivänä yritystä luotsailee perheen kolmas sukupolvi. Alun perin Hestra valmisti työkäsineitä metsureille ja ne tehtiin paksusta nahkasta sekä voimistettiin niiteillä, mutta valikoima laajentui laskettelun pariin, kun Hestraan avautui laskettelukeskus 30-luvulla. Liikkeen yhteistyö Ruotsin laskettelumaajoukkueen kanssa onkin jatkunut 1970-luvulta asti.

    Vaikka yhtiö tunnetaan erityisesti laskettelukäsineistä, jotka ovat pääosa bisneksestä, sillä on mallistot myös vapaa-aikaan sekä edustamiseen. Hestra valmistaa yli 2 miljoonaa paria omissa tehtaissaan vuosittain. Tänä päivänä yhtiö suunnittelee käsineensä Ruotsissa ja valmistaa ne Unkarissa, jossa on säilynyt eurooppalaisittain erityinen keskittymä käsineiden valmistusta. Tämän tekstin esimerkkipari on Hestran edustavasta Table Cut -mallistosta ja saapuu Keikarin lainaan Care of Carlin valikoimasta.

    Käsineet ovat pekaarin nahkaa, joka on käsineiden arvostetuin materiaali pehmeyden ja kestävyytensä ansiosta. Harmillisesti tämän nahkan hinta on noussut koko 2000-luvun ajan ja samalla siitä valmistettujen käsineiden. Hestran käyttämä vuota on kuitenkin suurenmoisen pehmeää ja sileää, vaikka karvatuppien rei’ittämä pinta saa sen näyttämään karhealta. Tämä malli on vuoriton ja nahkan lihapuoli tuntuu suurenmoisen pehmeältä myös. Table Cut -mallisto on valmistajan laadukkain eli siinä on unkarilaista käsityötä kahden tunnin verran.

    Niin kuin muissa Unkarissa valmistetuissa pekaarikäsineissä, myös näissä päällinen on kauttaaltaan käsin ommeltu. Ompeleet ovat tiuhat ja siistit joka suunnassa. Malli on äärimmilleen pelkistetty, jolloin päähuomio on nahkan kauniissa tekstuurissa sekä istuvuudessa. Tuo istuvuus on erinomainen, ainakin omiin pitkiin sormiin ja kirjoittelijan siroihin käsiin. Hyvin harvalla valmistajalla on aidosti pitkät sormet käsineissä, mutta Hestra kuuluu tähän arvokkaaseen joukkoon. Käsine taipuu mallikkaasti sormen tyveen asti.

    Kauttaaltaan Hestran pekaarikäsine muistuttaa silti erittäin paljon muita vastaavia, jotka valmistetaan Unkarissa. Esimerkiksi Suomen oma Sakari Sauso teettää maassa omat käsineensä, joten kysymykseksi nousee, miksi tulisi valita juuri Hestra muiden samanlaisten rivistä. Minä en keksi muuta syytä kuin leikkaus ja kokonaisuus. Jos Hestran käyttämä kaava istuu omaan käteen paremmin kuin muut, valinta on helpompi. Jos istuvuus on heikompi, mutta haluaa silti korkeaa laatua ja siistiä suojaa käsille, sekin luonnistuu. Bonuksena saapuu Hestran vahva ja pelkistetyn tyylikäs rasia, jonkalaisia toivoisin yhä useamman käyttöön. On hassua, miten paljon pakkaus vaikuttaa kokonaisuuteen.

    CoC:n valikoimassa huokeampia käsineitä löytyy Hestralta, kun materiaali on villisian sijaan peurannahkaa. Toinen vaihtoehto on vaikkapa tekninen ja erityisen lämmin untuvakäsine.



Vain kaunis elämä on elämisen arvoinen.


"If John Bull turns around to look at you, you are not well dressed; but either too stiff, too tight, or too fashionable."
~ Beau Brummell

Aiheet

Arkisto

Translate Keikari